Koulutus on tehokkaampaa kuin pamputus

Tyttöjen entinen ammattikoulu Rautatienpuistokadulla on rakennettu vuonna 1938. Tyttöjen ja poikien ammattikoulut aloittivat Porissa vuonna 1907.

8.1. 21:34

Nuorisorikollisuuden kitkemiseksi vaaditaan kovempia rangaistuksia ja jopa rikosoikeudellisen alarajan laskemista niin, että alle 15-vuotiaita voidaan tuomita vankilaan.

Yrjö Sarasteen mielestä jalkapallo olisi tehokkaampi keino kuin pamppu (SK 4.1.). Minustakin jalkapallo on hyvä harrastus, jolla voidaan ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä ja ajautumista huonoille poluille.

1800-luvun lopulla Helsinkiin muutti ilman kunnollista koulutusta väkeä, joista osa ajautui rikollisuuteen. Erityisenä ongelmana pidettiin poikia, jotka eivät kansakoulun jälkeen päässeet töihin, vaan liikkuivat joutilaina kaupungin kaduilla.

Samanlainen tilanne oli Porissa, jossa kaupunginvaltuustoa lähestyttiin seuraavasti: ”Lapset 12–15-vuotisina kansakoulusta päästyään eivät ainakaan pariin vuoteen saa mitään tointa, vaan juoksentelevat kaduilla joutilaina tottuen siten pahuuteen ja laiskuuteen, josta he monesti joko aivan pian tai ainakin myöhemmin joutuvat perikatoon. Joutilaisuus on nimittäin paheiden äiti. Ei myöskään sille ihmiselle, joka jo nuoruudessaan on joutilaisuuteen tottunut, tahdo enää milloinkaan tulla oikeata kestävää työintoa.”

120 vuotta sitten ei käytetty kovia keinoja, vaan ratkaisuksi valittiin koulutus. Helsingin poikain valmistava ammattikoulu aloitti toimintansa vuonna 1899. Porissa tyttöjen ja poikien ammattikoulut aloittivat vuonna 1907. Tavoitteena oli kasvattaa itsensä elättäviä yhteiskuntakelpoisia kansalaisia sekä osaavia työntekijöitä.

Ammattikoulujen kehittämisen, vuonna 1921 säädetyn oppivelvollisuuden ja 1970-luvulla muodostetun peruskoulun ansiosta Suomi nousi koulutuksen mallimaaksi. 2000-luvulla on menty toiseen suuntaan.

Koulutuksen asemaa kasvatus- ja opetusinstituutiona on tietoisesti heikennetty. Koulun perustehtävä on jäänyt yltiöyksilöllisyyden, kertaoppimisen, itseohjautuvuuden ja määrällisten suoritustavoitteiden varjoon.

Jokainen nuori hakee hyväksyntää ja onnistumisen kokemuksia. Jos niitä ei kotoa tai koulusta saa, ne haetaan somesta, kadulta tai muualta. Kilpailuhenkisen suorittamisen sijaan koulun tulisi tarjota nuorille turvallinen kasvu- ja oppimispaikka, jossa he saavat opetusta, ohjausta ja tukea hyvän elämän löytämiseen.

Toivottavasti keväällä valittavat kansanedustajat tuntevat Suomen historiaa eivätkä leikkaa koulutuksesta.

Jukka Söderdahl

Pori

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut