Suometaanin pulputtaminen on välittömästi lopetettava

7.1. 5:00

Maapallomme ravinnontuotannon huippu on jo takanapäin. Nyttemmin huomiota on myös kohdistettu fossiilisten tuotantopanosten aiheuttaman ilmaston lämpenemisen tuomaan säiden epävarmuuteen. Kahden viimeisimmän ympäristöministerin olen kuullut lausuvan kasvihuonekaasujen vähentämisen olevan kaikkein tärkeintä. Merkittävimmät näistä ovat nykyään hiilidioksidi CO2 ja metaani CH4, joka laskennassa arvioidaan molekyylitasolla 25 kertaa CO2:a haitallisemmaksi.

Euroopan Unioni on rakennellut tyypillisen kimurantin kasvihuonekaasujen sidontamallin, jonka perusyksikkö on hiilidioksidiekvivalentti. Monissa maissa sidonnasta hyvitetään, mutta Suomen yksiköt kansallistettiin Pariisin ilmastosopimuksessa ja jaettiin ilmaisina pahimmin päästöjä aiheuttavalle suurteollisuudelle. Kaikilla EU:n mailla ei ole hiilensidontaan mahdollisuuksia, mutta Suomen edustajat ovat lupautuneet hoitelemaan näidenkin velvoitteita, pääasiassa metsien ansioilla.

Puukuution kasvu sitoo hiilidioksidia noin tonnin ja hiiltäkin noin 600 kiloa. Suomessa metsä kasvaa keskimäärin neljä kuutiometriä vuodessa ja eteläisessä osassa noin kuusi. Havupuidemme tehokkain kasvu tapahtuu 25-60 vuoden ikäisenä. Nuorempana puiden biomassan kasvu on vähäistä, mutta aluskasvillisuudessa yhteyttäminen onnistuu ja hiilensidontaa tapahtuu talvellakin. Puuaineksen laadun kustannuksella paras kasvu voidaan jopa kymmenkertaistaa, joskaan se ei tapahdu halvalla.

Hiilidioksidin sidonnan lisäyksen alkuun auttaisikin ekvivalenttitonnin pörssihinnan, joka on nyt noin 90 euroa, kohdistaminen metsiemme kasvun tehostamiseen. Viherhiukkasten kaitsijat ovat olleet luonnonsuojelijoita kautta aikain. Viimeistään nyt heidän työnsä myös toisten hiilipäästöjen kompensoinnissa on syytä korvata.

Vaikka suomalaisilla metsänomistajilla olisi vahva jalansija planeettamme pelastamisessa, eräs askare näyttää tuhoavan kaiken ponnistelun: soiden ennallistaminen ja metaanipäästöt. Luonnontilainen tai ojitettu ravinteikas suo on hiilinielu, mutta ojat tukkimalla vesitetty suo muuttuu moninkertaiseksi metaanin tuottajaksi, joka on jopa sata kertaa hiilidioksidia haitallisempi kasvihuonekaasu (esimerkiksi Paavo Ojanen, Kari Minkkinen ja Kristiina Regina, HY, Luke 2020).

NH4-päästöjä on tutkittu vähemmän kuin CO2-päästöjä. Suot ovat maamme ylivoimaisesti suurin metaanipäästöjen lähde, noin 2–16 grammaa per neliömetri vuodessa, ennallistetussa kohteessa jopa 34 grammaa. Molekyylit hajoavat 12–20 vuodessa mutta haittaavat ilmastonmuutosta koko kriittisimmän ajan. Pohjaveden maan pinnan tasalle ennallistetun rimpisuohehtaarin kompensaatiohinnan tulisikin näin olla 2 600–10 000 euroa vuodessa, määriteltynä metaanin 20 vuoden vaikutusjaksolle.

Mikäli tavoitteena on kasvihuonekaasujen päästöjen hallinta, tällaisen suometaanin pulputtaminen ennallistamiskeinoin on välittömästi lopetettava.

EU:n komissio ehdottaa ennallistettavaksi luonnostamme kolmanneksen vuoden 1952 kaltaiseksi kahdeksassa vuodessa, jatkossa enemmän. Silloin metsävaramme olivat 1 500 miljoonaa kuutiometriä, nyt 2 500 valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) mukaan. Eli puihin sidottua hiilivarastoamme pitäisi vastaavasti pienentää? Edelleen 1952 metsämme kasvoivat noin 55 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja tänään yli 100 miljoonaa kuutiota. Hakkuut ovat nykyään 73–80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Vielä 1970-luvulla kaikilla sahoilla näkyi lautatarhoilla kuivuvia taapeleita. Ne olivat hiilivarastoina jopa puoli vuotta. Silloin, ennen keinokuivausta, tapa oli välttämätön ja kallis. Mutta nyt tuotannon osana oleva sahatavaran ulkovarastointi olisi varma hiilivarasto.

EU:n komissio on arvioinut ennallistetun metsän tuottavan paikkakunnalle 2 000 euroa per hehtaari vuodessa. Pinkjärvi-Lastensuon (noin 2 000 hehtaaria) ennallistaminen aloitettiin kohta 20 vuotta sitten. Siispä Luvia ja Eurajoki ovat kuitanneet kymmeniä ja taas kymmeniä miljoonia johonkin. Itsellänikin on hallinnassa palsta, joka on ollut ennallistetussa tilassa 70 vuotta. Kulkijoita metsässä on käynyt, mutta rahoja ei ole näkynyt. Kovasti kiinnostaakin, minne voisin laskun lähettää. Vai olisiko käynyt niin, että arviomiehillä ei ollut tietoa suomalaisista ilmaisista jokamiehen oikeuksista?

Jouko Anttila

Lapin Maamiesseuran puheenjohtaja

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut