Rovastikunnan suuruiselle seurakuntataloudelle on tarvetta Porin alueella

Ainakin Porin ev.lut. seurakuntayhtymä on kiinnostunut tuomiokapitulin kaavailemista rovastikunnan kokoisista seurakuntatalouksista, kirjoittaja kertoo. Kuva on Keski-Porin kirkosta.

30.12.2022 20:48

Ajan henki on jo pitkään ollut, että suuri on kaunista. Turun arkkihiippakunnassa on tähän saakka ollut 34 seurakuntataloutta, mutta vuodenvaihteen jälkeen määrä laskee seurakuntaliitosten seurauksena 31:een.

Porin rovastikunnassa Siikainen ja Karvia liittyvät nyt Kankaanpäähän, eikä ole kirkossa kuulutettua, että kyseessä olisivat rovastikunnan viimeiset seurakuntaliitokset.

Ainakin Siikaisille liittyminen on välttämättömyys, sillä kuten seurakunnan talouspäällikkö Susanna Järvenpää taannoin totesi, Kirkkohallitus on laatinut kriisiytyvän seurakunnan mittarit ja niiden perusteella Siikaisten seurakunnan talouden ja toiminnan mittareista osa täyttyy.

Satakunnan seurakunnissa aiotaan taloushaasteisiin reagoida etupainotteisesti. Ainakin Porin ev.lut. seurakuntayhtymä on kiinnostunut tuomiokapitulin kaavailemista rovastikunnan kokoisista seurakuntatalouksista sekä rovastikunnallisen yhteistyön mahdollisuudesta hautaus- ja kiinteistötoimessa.

Niinpä alkavana keväänä Porin rovastikunnassa käynnistetään selvitystyö pohtimaan tuomiokapitulin asettamia kysymyksiä, joista keskeisin on se, olisiko rovastikuntataso eri resurssien kannalta riittävän kokoinen alue huolehtimaan seurakuntien talouden kantokyvystä pitkälle tulevaisuuteen.

Porin yhteinen kirkkoneuvosto on nimennyt taloustoimea koskevaan rovastikunnalliseen työryhmään HTH-päällikkö Eeva Uusimäen, HTH-asiantuntija Jenni Helmejoen sekä kaksi luottamushenkilöä, hautaustyöryhmään ylipuutarhuri Sari Salowin ja työnjohtaja Johanna Jokisen.

Yhteinen kirkkoneuvosto on myös kiinnostunut selvittämään yhteisen kiinteistöhuoltokirjajärjestelmän hankkimista sekä puoltaa rovastikunnallisen kiinteistöyhteistyön kehittämistä ja lisäämistä.

Työryhmissä käydään jatkossa kiinni myös rakenteisiin. Ennakoivan muutostyön tavoitteena on se, että kaikkien työpaikat säilyisivät.

Rovastikunnallisen yhteistyön ehdoton kärki on taloudessa. Arkkihiippakunnan taloustyöryhmän näkemys on, että rovastikuntataso on resurssien kannalta riittävän kokoinen alue huolehtimaan seurakuntien talouden kantokyvystä pitkälle tulevaisuuteen.

Kiinteistöt ovat toinen kärki. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin hiippakuntasihteeri Mika Piittala ennakoi, että tulevan rovastikunnallisen kiinteistöyhteistyön toteutumisessa kyseessä olisi tietotaidon jakaminen puolin ja toisin sekä mahdollisesti rovastikunnan yhteisen kiinteistöasiantuntijan palkkaaminen.

Uusi viranhaltija keskittyisi eritoten pienten seurakuntien kiinteistöasioihin, koska niillä ei tällä hetkellä ole kiinteistöpäällikköä, vaan kiinteistöt ovat esimerkiksi talouspäällikön vastuulla.

Kiinteistöpalveluissa tehtävä yhteistyö on tärkeässä roolissa rovastikunnallista yhteistyötä hahmoteltaessa, koska kiinteistöt muodostavat ison osan seurakuntien omaisuusmassasta ja koska myös niiden ylläpito vaatii paljon resursseja.

Nyt käynnistyvät rovasti- ja arkkihiippakuntatason keskustelut ovat iso prosessi, jonka tavoitteena on hallittu siirtyminen tilanteeseen, jossa verotulot väistämättä vähenevät.

Muutosprosessille halutaan antaa aikaa kaksi vaalikautta siten, että mahdollisten rovastikunnan kokoisten seurakuntatalouksien toteutus voisi olla mahdollista vuodesta 2031 alkaen.

Millaiseen ratkaisuun nyt työnsä aloittavat rovastikunnalliset työryhmät päätyvät, on niiden omissa käsissä. Ainakaan arkkihiippakunnan taloustyöryhmä ei ole kuitenkaan halunnut ottaa kantaa mahdolliseen tulevaan rakenneratkaisuun, vaan toivoo rovastikunnallisen neuvottelutyöryhmän muodostavan itse näkemyksen asiasta.

Matti Kuhna

Kirjoittaja on Porin ev.lut. seurakuntayhtymän viestintäpäällikkö.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut