Timo Aro: Porin työllisyysaste on korkeampi kuin kertaakaan vuoden 1987 jälkeen

Työllisten määrä on Aron mukaan kasvanut ensisijaisesti osa-aikatyön lisääntymisen vuoksi.

Porin työllisyystilanne vaikuttaa varsin valoisalta.

27.12.2022 20:30

Työllisyysaste on yksi seuratuimmista työllisyyskehitykseen liittyvistä tilastoista. Työllisyysaste mittaa 18–64-vuotiaiden työllisten osuutta suhteessa alueen vastaavan ikäiseen väestöön.

Työllisten määrän kasvu on pysynyt hyvällä uralla vuonna 2022 huolimatta Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin vaikutuksista. Tosin työllisten määrä on kasvanut ensisijaisesti osa-aikatyön kasvun ansiosta, eikä tehtyjen työtuntien määrä ole kasvanut samassa suhteessa.

Työllisyysasteen kehitystä voidaan seurata viiveellä myös kuntatasolla. Tällä hetkellä ovat käytettävissä vuoden 2021 työssäkäyntitilastot. Porin työllisyysaste nousi ensimmäisen kerran uudelle kymmenluvulle eli 70 prosenttiin vuonna 2021. Työllisyysaste nousi korkeammaksi kuin kertaakaan vuoden 1987 jälkeen, johon saakka ulottuvat Tilastokeskuksen aikasarjatiedot.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojen perusteella Porin työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 10,9 prosenttia tammi-marraskuussa 2022. Luku on vuosikeskiarvona alhaisempi kuin yhtenäkään vuotena 2000-luvun aikana.

Molemmat työllisyystilastot ovat Porin kannalta myönteisiä ja kannustavia tulevaisuussignaaleja. Toki on todettava, ettei hyvä kehitys perustu vain työllisyystilanteen kohenemiseen, vaan myös työikäisen väestön määrän vähenemiseen ja osa-aikatyön lisääntymiseen.

Koko maassa on 28 yli 40 000 asukkaan kuntaa, jotka muodostavat Porin kannalta vertailukelpoisen ryhmän. Porin työllisyysaste jää verrokkijoukossa edelleen keskitason alapuolelle, mutta on korkeampi kuin esimerkiksi Lahdessa, Tampereella, Lappeenrannassa, Turussa, Jyväskylässä, Kotkassa tai Joensuussa.

Suurista kunnista työllisyysaste on paras Helsingin seudulla, Porvoossa, Seinäjoella ja Kokkolassa, joissa päästään jo yli 75 prosentin tasoon.

Kaikkien kuntien vaihteluväli vaihteli Ahvenanmaan Lumparlandin 85,6 prosentista Kainuun Puolangan 59,6 prosenttiin. Koko maassa yksi kolmesta kunnasta yltää jo 75 prosenttiin, jota on pidetty pitkään useimpien hallitusten tavoitetasona.

Kirjoittaja on porilainen valtiotieteen tohtori, joka toimii johtavana asiantuntijana Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ssä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut