Veropohjaa pitää vahvistaa – Suomen olisi siirryttävä takaisin yhtenäiseen tuloverotukseen

Leikkauskohteita on niin paljon, että on helpompi luetella kohteet, mistä ei voi yksinkertaisesti leikata: terveydestä, koulutuksesta ja tutkimuksesta sekä vähävaraisten (työttömät, eläkeläiset, opiskelijat) tuista.

Kirjoittajan mielestä Suomen olisi siirryttävä takaisin yhtenäiseen tuloverotukseen, jolloin ansio- ja pääomatuloja verotetaan progressiivisesti.

26.12.2022 21:00

Eduskuntavaalit lähestyvät vauhdilla. Valtion velkaantuminen pitäisi saada kuriin. Työkalupakista löytyy sekä menosäästöjä että veronkorotuksia, mieluummin molempia yhdessä.

Menopuolella leikkauksia pitäisi tehdä esimerkiksi haitallisista yritystuista, julkisesta hallinnosta toimintoja tehostamalla sekä asumistuista, jotka ovat kasvaneet vuoden 2015 asumistuen uudistuksen jälkeen huomattavasti.

Leikkauskohteita on niin paljon, että on helpompi luetella kohteet, mistä ei voi yksinkertaisesti leikata: terveydestä, koulutuksesta ja tutkimuksesta sekä vähävaraisten (työttömät, eläkeläiset, opiskelijat) tuista.

Yle teetti marraskuun lopussa kyselyn, jossa kansanedustajilta kysyttiin, pitäisikö seuraavan hallituksen tasapainottaa taloutta myös veroja korottamalla. Suuri osa kansanedustajista torjui suoralta kädeltä veronkorotukset. Kokoomus jopa keventäisi työn verotusta noin miljardilla eurolla.

Kukaan vastaajista ei edes vihjaissut, että veropohjaa voisi laajentaa verottamalla varallisuutta nykyistä enemmän. Verokeskustelu pyörii pitkälti haittaveroissa, vaikka varallisuuden verotuksessa olisi rutkasti tilaa veropohjan vahvistamiseksi.

Vuoden 1993 verouudistuksessa ansio- ja pääomatuloverotus eriytettiin. Tuon jälkeen varallisuuserot ovat lähteneet jyrkkään nousuun.

Kun yhtälöön lisätään vielä listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen merkittävät huojennukset sekä varallisuusveron poisto, on sanomattakin selvää, että veropohjaa on tältä osin nakerrettu merkittävästi.

Tilastokeskus julkaisi 19.12.2022 tuoreimmat luvut joista selviää, että varallisuuserot ovat jatkaneet vuonna 1993 alkanutta kasvuaan myös vuonna 2021. Tämä tieto tukee toimia varallisuuden verottamisen kiristämiseksi tavalla tai toisella.

Jos haluamme turvata hyvinvointivaltion peruspalvelut ja hidastaa eriarvoisuuden kasvua, veropohjaa tulisi varallisuuden osalta vahvistaa, sillä tutkimusten mukaan yhä suuremmaksi kasvavat varallisuuserot voivat haavoittaa monella tapaa yhteiskuntaa (Lähde: Varallisuustutkimus 1987–2019, Tilastokeskus; Riihelä ym).

Tämä näkyy ääriliikkeiden kannatuksen nousuna, fyysisen- ja henkisen väkivallan lisääntymisenä, ulkopuolisuutena sekä poliittisten vaikutusmahdollisuuksien heikentymisenä. Varallisuuden verottaminen ja sitä kautta veropohjan vahvistaminen voisi hillitä edellä mainittuja epätoivottuja kehityssuuntia yhteiskunnassa, vähentää valtion lainanottotarvetta ja tasapainottaa valtiontaloutta.

Mielestäni Suomen olisi siirryttävä takaisin yhtenäiseen tuloverotukseen, jolloin ansio- ja pääomatuloja verotetaan progressiivisesti.

Lisäksi listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverotusta pitäisi uudistaa, sillä nyt järjestelmä on sekava ja vahvan taseen omaavien yritysten omistajia suosiva.

Edellä mainitut toimet ovat täysin mahdollisia, eivätkä rankaise ansiotuloja saavia kansalaisia.

Päinvastoin, ansio- ja pääomatulojen verotuksen palauttaminen yhtenäisen progressiivisen verotuksen piiriin olisi oikeudenmukainen toimenpide, sillä tällä hetkellä esimerkiksi runsaan kuuden tuhannen (6 000) euron kuukausipalkkaa nauttivan kansalaisen veroprosentti on noin 38,5 (Lähde: Veronmaksajat.fi), kun taas omat tulonsa pääomatuloina nostavan kansalaisen veroprosentti on 30 000 euroon asti 30 prosenttia ja sen yli menevältä osalta 34 prosenttia.

Jaakko Jäntti

Porin kaupunginvaltuutettu, vuoden 2023 eduskuntavaaliehdokas (vas.)

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut