Satakunnan hyvinvointialue aloittaa toimintansa ilman yhteistä suuntaa

Vihreiden aluevaltuustoryhmä perää johtavilta poliitikoilta ja valmistelijoilta toimia, jotta alueen asukkaiden ja heidän äänestämiensä päättäjien sekä sidosryhmien ääni kuuluu hyvinvointialueen päätöksenteossa jatkossa paremmin.

18.12.2022 16:30

Satakunnan hyvinvointialueen strategia, eli toimintaa linjaavat arvot ja pidemmän aikavälin tavoitteet vuosille 2023–2025, hyväksytään maanantain aluevaltuustossa.

Osallistaminen on vakiintunut toimintatapa yhteiskunnan eri tasoilla ja organisaatioissa. Sen tarkoituksena on tehdä parempia päätöksiä luopumalla osasta valtaa ja antamalla vaikutusmahdollisuuksia niille, joita päätökset koskevat. Näennäiseen osallistamiseen päädytään, kun osallistamista tehdään, mutta ei luovuta vallasta tuumaakaan. Näennäinen osallistaminen on jopa haitallisempaa kuin sen tekemättä jättäminen, ja juuri tämä on leimannut hyvinvointialueen strategiatyötä.

Alueen asukkaiden sekä sidosryhmien osallistaminen ja vaikutusmahdollisuudet strategiaan ovat olleet vähäisiä – yksi sähköinen kysely viime keväänä. Satakunnan noin 214 000 asukkaasta ja alueen noin 10 000 tulevasta työntekijästä kyselyyn vastasi yhteensä 1 609 henkilöä. Tästä joukosta yli 65-vuotiaita vastanneita vain 10 prosenttia ja nuoria 7 prosenttia.

Osallistaminen ei voi perustua vain netissä olevaan ja hankalasti saavutettavaan lomakkeeseen, vaan sen rinnalle pitää kehittää muita, jalkautuvia tapoja osallistaa kaikki alueen asukasryhmät.

Yhtä vähäisiä ovat olleet poliittisten päätöksentekijöiden vaikutusmahdollisuudet. Aidon osallistamisen myötä syntyy sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin.

Hyvinvointialueen päättäjät ovat kokoontuneet strategian äärelle kahdesti: ensimmäisen kerran työpajapäivään, joka ansaitsee kiitokset, sekä toisen kerran lähinnä tiedoksiantoon pohjautuvaan seminaariin.

Aidolle vuorovaikutukselle ryhmien välille on siis annettu aikaa niukasti. Prosessin tueksi perustettu poliittinen ohjausryhmä ei korvaa aitoa vuoropuhelua poliittisten ryhmien sekä sidosryhmien välillä.

Strategia ei pohjaa realistiseen tilannekuvaan: väestörakenteen radikaaliin muutokseen ja kriittisesti kasvavaan työvoimapulaan sosiaali- ja terveysalalla. Siitä puuttuu kokonaan toimintaympäristön kuvaus ja alueellisten erityispiirteiden huomioiminen.

Näin ollen on turha puuttua strategiassa oleviin yksityiskohtiin, koska iso kuva on pielessä. Strategiasta puuttuu sisältö, eikä se linjaa selkeästi hyvinvointialueen lähitulevaisuutta.

Miten tällaisella strategialla voidaan ohjata hyvinvointialueen työtä?

Voidaan siis sanoa, että Satakunnan hyvinvointialueen toiminta käynnistyy tammikuussa ilman yhteistä suuntaa. On syytä pohtia, kertooko strategiaprosessi laajemmista hyvinvointialueen valmistelussa ja päätöksenteossa piilevistä ongelmista.

Vihreä valtuustoryhmä perää johtavilta poliitikoilta ja valmistelijoilta toimia, jotta alueen asukkaiden ja heidän äänestämiensä demokraattisten päätöksentekijöiden sekä sidosryhmien ääni kuuluu hyvinvointialueen päätöksenteossa jatkossa paremmin.

Strategiatyön jälkeen käynnistetään palveluverkkoselvitys, joka on yksi ensi vuoden kriittisimpiä prosesseja ja päätöksiä. Sitä ei ole varaa tehdä yhtä hataralta pohjalta tai virheistä maksavat alueen asukkaat vielä pitkään.

Laura Pullinen

Irmeli Elomaa

Kaarina Ranne

Tami Sirén

Minka Leino-Holm

Kirjoittajat ovat Satakunnan vihreän aluevaltuustoryhmän jäseniä

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut