Valtiontalouden sopeuttamisen vaikeus

17.12.2022 21:45

Valtiovarainministeriön virkamiesjohto toi julkisuuteen näkemyksensä valtiotalouden suuren ja kroonisen alijäämän sopeuttamistarpeesta kahden seuraavan vaalikauden (2023–2027, 2027–2031) aikana. He esittivät sopeuttamistarpeeksi alkavalle vaalikaudelle 6 ja seuraavalle 3 miljardia.

Kolumnissaan (SK 12.12) kansanedustaja Heidi Viljanen (sd.) esitti keinoksi tasapainotukselle työllisyysasteen noston. Hän arvosteli kokoomuksen ja perussuomalaisten näkemyksiä, jopa otsikoimalla juttunsa ”vaihtoehtona kylmää kyytiä köyhille”.

Tuskin mikään puolue tai organisaatio haluaa kylmää kyytiä kenellekään, mutta useiden mahdollisten sopeuttamiskeinojen sulkeminen etukäteen pois mahdollisuutena ei voi olla vakava näkemys. Tarvitaan menosäästöjä ja lisätuloja – ei kuitenkaan työnteon verotusta kiristämällä, vaan haitallisten kohteiden veropohjaa laajentamalla.

Sopeuttaminen vain talouskasvun ja työllisyysasteen nostolla käy varmaan kaikille ja on miellyttävä keino, mutta tulevan 2–3 vuoden tähtäyksellä keino vaikuttaa erittäin epävarmalta, koska useat talousennusteita laativat tahot ennustavat ensi vuodelle bkt:n negatiivista kasvua ja vuodelle 2024 vain pientä positiivista kasvua, eikä vuodesta 2025 ole vielä kovin positiivista näkymää.

Eli kysymys kuuluu: miten sopeutetaan, jos talouskasvu on hidasta tai jopa negatiivista? Silloin verotulot eivät todennäköisesti kasva ja työllisyysastekin todennäköisesti laskee. Ansiotuloverotuksen taso on jo hyvin korkea ja sitä pitäisi mieluummin maltillisesti alentaa. Se kannustaisi työntekoon ja ahkeruuteen. Lisätulojen kireä marginaaliverotus saattaa estää monia hankkimasta lisätuloja ja auttamasta osaltaan eri alojen työvoimapulaa.

Valtiotalouden krooninen suuri alijäämä vaikuttaa kansainvälisiin luottoluokittajiin ja pahimpana skenaariona on luokituksen pudotus, mikä vaikuttaa valtion lainojen korkotasoon ja aiheuttaa korkomenojen kasvua – jotka jo muutenkin ovat selvässä nousussa ja pois budjetin kulutusmenoista.

Valtiontalouden sopeutus on varmasti keskeisessä asemassa tulevien eduskuntavaalien jälkeen käytävissä hallitusneuvotteluissa, kun hallitusohjelmaa sorvataan. Siellä tarvitaan talousviisautta, ei niinkään kylmää kyytiä.

Heikki Santavuo

kaupunginvaltuutettu (kok.)

HT-tilintarkastaja

Pori

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut