Oma kieli on itsenäisyyttä

Olemmeko valmiita luopumaan kotimaisista kielistä jollakin elämän osa-alueella, siirtämään niitä sivummalle vieraan kielen tieltä?

18.12.2022 12:30

Pohdin itsenäisyyspäivän tienoilla suomen kielen asemaa ja tulevaisuutta. Kieli on keskeinen osa identiteettiämme. Menneet sukupolvet ovat nähneet suuren vaivan kielemme kukoistuksen eteen.

Tämän vuoksi ”Mall of Tripla” ja muut kielikummajaiset tuntuvat oudoilta, lähes sopimattomilta. Kyse ei ole ”ymmärrettävyydestä” — maailman turismin ykkösmaa Ranskassa tuskin tulisi mieleen alkaa nimetä ostoskeskuksia vierailla kielillä.

Meitä suomalaisia vaivaa kumma omatunnon heikkous kieliasiassa. Tämä on surullista ja huolestuttavaa. Surullista siksi, että kotimaiset kielemme ovat upeita ja rikkaita. Niistä sopii olla ylpeä. Huolestuttavaksi asian tekee se, että merkitykset ja seuraukset saattavat olla vakavia.

Viitteitä on nähtävissä jo nyt tieteessä ja korkeakoulutuksessa. Tietyillä aloilla suomen kieli uhkaa hävitä. Yliopistojen rahoitusmalli ohjaa tutkijoita tavoittelemaan artikkelien julkaisemista kansainvälisissä tieteenalan lehdissä, jolloin tekstit lähes auttamatta tulee kirjoittaa englanniksi.

Mielestäni on syytä palata peruskysymyksiin, siihen, miten korkeakoulu kouluttaa suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen. Arvo ei piile pelkissä teknisissä innovaatioissa, vaan ajatuksissa ja maailman ymmärtämisessä.

Kielen kehittymisen pysähtyminen voi merkitä paluuta vuosisatojen taakse yhteiskunnan jakautuessa eri luokkiin. Saattaa syntyä ammatteja, joissa puutteellisen sanaston vuoksi alasta ei voi puhua omalla äidinkielellä. Kun alan sanasto ja sisällöt käsitellään vieraalla kielellä, ei suomenkielisiä vastineita synny, eikä kieli pääse kehittymään.

Suomen kielen tulee olla elinvoimainen tieteen ja sivistyksen kieli myös tilanteessa, jossa tänne toivotaan enemmän kansainvälisiä osaajia.

Kansainvälisyys ei merkitse kaiken englanninkielistämistä. Eri toimintoja tarvitaan myös vierailla kielillä, mutta se ei saa tapahtua kotimaisten kielten kustannuksella.

On ratkaisevan tärkeää, että Suomeen saapuvilla on riittävät mahdollisuudet ja houkuttimet opiskella ja oppia suomea.

Hyviä toimintatapoja toki näkee. Esimerkiksi yhä useampi ammattikorkeakoulu on sitonut EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden stipendejä suomen kielen oppimiseen: opiskelijalle hyvitetään osa lukukausimaksusta, mikäli tämä opiskelee suomea.

Olemme vakavan harkinnan edessä. Olemmeko valmiita luopumaan kotimaisista kielistä jollakin elämän osa-alueella, siirtämään niitä sivummalle vieraan kielen tieltä?

Kieli on ajattelun väline ja tapa hahmottaa maailmaa. Omassa kielessä piilee ymmärrys kulttuuristamme, yhteiskunnastamme ja myös meistä itsestämme. Kieli ei ainoastaan kuvaa ympäröivää todellisuutta, vaan luo sitä.

Kieli on arvokasta yhteistä omaisuuttamme. Pitäkäämme siitä huolta.

Petri Honkonen

Tiede- ja kulttuuriministeri, kansanedustaja

Kieli on arvokasta yhteistä omaisuuttamme. Pitäkäämme siitä huolta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut