Mahdollisuutta Satakunnan omaan yliopistoon on arvioitava uudestaan

Huipulle on vaikea päästä, jos aina mennään siitä missä aita on matalin.

Kirjoittajan mielestä uuden selvityksen näkökulman tulee olla maakuntalähtöinen, eikä suuren vanhan yliopiston edustajan näkökulma.

17.12.2022 21:15

Opiskelin aikoinaan 1970 luvulla Otaniemessä Teknillisessä korkeakoulussa. Siihen aikaan ajattelin, että Suomeen ei kannata perustaa montaa yliopistoa, vaan koulutus ja tutkimus tulee keskittää muutamaan suureen huippuyliopistoon.

Sen jälkeen olen muuttanut mielipidettäni, koska olen työni puolesta vieraillut eri puolilla maailmaa sijaitsevissa teollisuus- ja tutkimuslaitoksissa, joiden monet asiantuntijat, insinöörit ja johtajat ovat saaneet akateemisen koulutuksen paikallisen yliopiston toimesta, joka on keskittynyt palvelemaan vaikutusalueensa yritysten tarpeita.

Kaikkien koulutusasteiden osaajia tarvitaan, jos halutaan kasvattaa maakunnan elinvoimaa. Uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen on kuitenkin vaikeaa, jos maakunnasta puuttuu uusimman tieteellisen ja teknologisen tiedon osaajia, joita yliopistoissa koulutetaan.

Porin yliopistokeskuksen kehitys alkoi 1983 lähtien ensin Tampereen Teknillisen korkeakoulun alaisuudessa ja nykymuodossa 2004 lähtien. Tätä etäkampus ja yliopistokeskusmallia on nyt kokeiltu jo 40-vuotta, mutta siitä huolimatta:

Satakunnassa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita on vain 5,9 prosenttia, eli lähes puolet vähemmän kuin maassa keskimäärin.

Satakunnassa tutkimus- ja tuotekehitystyötä tehdään vain 360 eurolla asukasta kohden, eli vain neljäsosa siitä mitä maassa keskimäärin.

Satakunnassa väestö vähenee ja ikääntyy, asuntojen hinnat laskevat, uusia yrityksiä ei synny, kuntien verotulot laskevat, ja yksityisiä ja julkisia palveluja joudutaan karsimaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Satakuntaan on vaikea palkata korkeasti koulutettuja asiantuntijoita, koska he haluavat asua monipuolisten palvelujen lähellä, he haluavat enemmän kulttuuria, tapahtumia, yöelämää, teattereita ja ravintoloita, sekä samanhenkistä seuraa.

Suomessa Lappeenranta, Kuopio, Joensuu, Jyväskylä, Vaasa, Oulu ja Rovaniemi ovat onnistuneet monessa suhteessa paremmin oman yliopiston avulla. Näiden kaupunkien yliopistojen professorien on helpompi kerätä rahoitusta tutkimusryhmälleen kuin etäkampuksella Porissa ja Raumalla.

Valtion perusrahoitus kattaa lähes 60 prosenttia yliopistojen kustannuksista, loput katetaan julkisten hankkeiden (Sitra, Business Finland, EU, jne.) ja yritysten rahoituksen avulla.

Uusi Satakunnan yliopisto ei merkittävästi lisäisi valtion kustannuksia, koska käytännössä suurin osa nykyisestä etäkampusten rahoituksesta siirtyisi Tampereen ja Turun yliopistoilta Satakunnan yliopistolle.

Nykyisessä yliopistokeskus mallissa tämä raha menee emoyliopistoille, jotka myös viime kädessä päättävät miten rahat jaetaan ja mitä resursseja Satakuntaan annetaan – jos annetaan. Satakunnan omassa yliopistossa rahoitus- ja resurssipäätökset tehtäisiin Satakunnassa.

Tästä johtuen tässä valtuustoaloitteessa ehdotetaan:

1. Turun yliopiston entisen rehtorin Kalervo Väänäsen vuoden 2021 korkeakouluselvityksen vaihtoehdon ”3.1 Uusi yliopisto” edut ja haitat arvioidaan uudelleen.

2. Uuden selvityksen näkökulman tulee olla maakuntalähtöinen, eikä suuren vanhan yliopiston edustajan näkökulma. Siksi uusi selvityshenkilö tulee valita huolella.

Huipulle on vaikea päästä, jos aina mennään siitä, missä aita on matalin.

Antti Roine

Maankuntavaltuutettu, Ulvila

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut