Selkämeren tila on sellainen, että toimia tarvitaan

7.12.2022 20:15

Anna Soirinsuo ja Janne Suomela ELY-keskuksesta ilmaisivat tällä palstalla (SK 6.12.) huolensa Selkämeren tilasta.

Usein ongelmat ovat lähtöisin vesistöjen hiussuonistosta eli latva-alueiden puroista ja noroista, jotka viime vuosisadalla on varsinkin Satakunnassa enimmäkseen perattu ojamaisiksi maankuivatuksen parantamiseksi.

On oleellista huomata, että perkaamisen jälkeenkin puro pysyy vesilain tarkoittamana purona ja vesipuitedirektiivin tavoitteet hyvän tilan saavuttamisesta vuoteen 2027 mennessä koskevat myös niitä. Vaikuttamisen paikka avautuu, kun tällaiseen puroon suunnitellaan maankuivatustarkoituksessa kunnostustoimia.

Vesilaki edellyttää muilta kuin aivan vähäisiltä kunnostustoimilta viranomaiselle tehtävää ilmoitusta eli peratunkin puron kunnostamisesta pitää tehdä asianmukainen ilmoitus. Tällöin Ely-keskuksella on mahdollisuus selvittää tilanne ja ohjeistaa hankkeen suunnittelijaa uusimmista ojituskäytännöistä, jotka poikkeavat oleellisesti sellaisista brutaaleista kaivumenetelmistä, joita viime vuosituhannella laajasti sovellettiin.

Usein riittää, että uomasta kartoitetaan ja avataan tukkeutuneet pullonkaulat ja muuten puro jätetään koskemattomaksi – kaikki tahot voittavat, kun säästyy sekä rahaa että luontoa.

Uomia on myös opittu kunnostamaan niin, että maankuivatuksen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteet yhdistyvät ja lisäksi uoma saadaan pitämään itsensä kunnossa, jolloin tulevaisuudessa säästyy kunnossapitokustannuksia.

Metsäojien mitoituksessa on opittu huomioimaan puuston haihduttava vaikutus, minkä vuoksi merkittävästi matalampi uoma saattaa riittää. Muualla maassa purokunnostuksia tehdään laajalti myös vaelluskalojen ja muiden virtavesieliöiden elinolojen parantamiseksi, mutta Satakunnassa tällainen toiminta on vielä valitettavan vähäistä.

Aikoinaan vesistöjä kuormittivat teollisuus, yhdyskunnat sekä maa- ja metsätalous. Teollisuus ja yhdyskunnat ovat hoitaneet hyvin vastuunsa ja sen seurauksena monen vesistön tilanne on parantunut, Kokemäenjoki hyvänä esimerkkinä.

Nyt maa- ja metsätalous tunnustetaan yleisesti merkittävimmäksi kuormittajaksi, joten tavoitteeseen pääsemiseksi näidenkin tahojen on tehtävä oma osansa. Nämä ovat yhteiskunnan voimakkaasti tukemia aloja, joten avustusten vastineeksi kansalaisilla on oikeus odottaa, että ne tunnistavat vastuunsa ja tekevät parhaansa kuormituksen vähentämiseksi.

Toki kiitettäviäkin esimerkkejä löytyy, mutta valitettavan paljon on välinpitämättömyyttä ja jopa suoranaista ongelman kieltämistä.

Kuten Soirinsuo ja Suomela tuovat esille: tiedon levittäminen ja yhteistyö ovat ratkaisun avaimet.

Ilpo Koppinen

puheenjohtaja

Suomen Luonnonsuojeluliitto Satakunta ry

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut