Luonto on jäänyt aina elinkeinoelämän tallattavaksi

Tarvitsemme työtä ja sitä kautta veroja hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi, mutta joku raja luonnonvarojen kuluttamiselle pitää vetää, kirjoittaja linjaa. Arkistokuvassa on UPM:n paperitehdas Raumalla.

4.12.2022 19:00

Oikeiston mielestä luonto on kreikkalaisesta mytologiasta tuttu runsaudensarvi, josta riittää ammennettavaa ikuisiksi ajoiksi. Talous voi jatkaa kasvuaan, kunhan teknologia kehittyy ja päästään nostamaan tuottavuus uusiin ulottuvuuksiin.

Näin on tapahtunut metsäteollisuudessa, jossa puunkorjuu käy käden käänteessä ja täysin automatisoidut tuotantolinjat nielevät päivittäin järkyttävät määrät puuta. Hyvänä esimerkkinä tästä on Metsä Groupin Kemin uusi sellutehdas, joka nielee päivittäin yhdeksän juna- ja 180 rekkalastillista puuta.

Tällä hetkellä metsäyhtiöt tekevät myös ennätystulosta. Puuta on saatava jostain, ja tässä kuvioihin mukaan astuu metsänomistaja, joka kasvattaa puuta teollisuudelle. Metsänomistajia on Suomessa 620 000. Luonnon edunvalvonta sakkaa, sillä metsänomistajat ja -teollisuus ovat tänä syksynä saaneet kaiken mitä ovat vaatineet, siitä suuri kiitos keskustalle ja oppositiolle.

Teollisuuden edunvalvonta on jämerällä pohjalla, ja kuten on keskustan ja opposition viimeaikaisista venkoiluista nähty, sillä on valtaa yli puoluerajojen.

Jos luonto ja elinkeino laitetaan toisiaan vastaan, luonto häviää aina.

Elinkeinoelämän perustelut omalle toiminnalleen ovat ihan hyvät: työllistäminen, investoinnit, verojen maksu ja sitä kautta valtion tulojen kasvattaminen. Mutta viime vuosina ristiriita luonnon monimuotoisuuden ja teollisuuden välillä on kasvanut. Tv:n keskusteluohjelmia katsoessa käy välillä mielessä, piittaavatko edunvalvojat (lobbarit) lainkaan luonnon tilasta ja ilmastonmuutoksesta.

Metsäteollisuuden väitteet puun riittävästä kasvusta suhteessa hakkuisiin saivat särön, kun luonnonvarakeskuksen laskelmat osoittivat, että maankäyttösektorin hiilinielut ovat muuttuneet päästölähteeksi. Syynä tähän on metsien kasvun hidastuminen ja vuosia jatkuneet ennätykselliset hakkuut. Metsäteollisuuden omien laskelmien mukaan hakkuita voidaan nostaa jopa 90 miljoonaan kuutiometriin lähivuosina.

Lobbarit käyttäytyvät aina samalla tavalla. Heidän tehtävänään on hämärtää totuutta ja pitää itsepintaisesti edunsaajiensa puolta, vaikka sillä olisi kuinka tuhoisia seurauksia.

Tupakkateollisuus toimi pitkään juuri näin ja sen lobbaus onnistui vuosikymmeniä, kunnes totuus tupakan haitoista paljastui.

Tästä kirjoituksesta voisi luulla, että olen kaikkea elinkeinotoimintaa vastaan. En todellakaan ole, sillä me tarvitsemme työtä ja sitä kautta veroja hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi, mutta joku raja luonnonvarojen kuluttamiselle pitää vetää. Ei ole kovin järkevää kiihdyttää lajikatoa ja ilmaston lämpenemistä puhtaasti sijoittajien osinkotuottovaatimusten takia. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että näin on tapahtumassa.

Suomalainen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka on osoittanut tänä syksynä taantumisen merkkejä. EU:n luonnon ennallistamisasetusta, saamelaiskäräjä- sekä luonnonsuojelulakia ja niiden vastustusta yhdistää yksi asia: keskusta, jonka naruja elinkeinoelämä metsäteollisuuden johtamana vetelee.

Lobbaus on ollut voimakasta ja kaikissa häviäjänä on luonto ja alkuperäiskansa. Edellä mainittujen lakien ja asetusten taustalla väijyy pelko maankäytön rajoituksista. Siksi keskusta lyö puukkoa muiden hallituskumppaneiden selkään.

Lobbareiden voitto tarkoittaa yhä köyhtyvää luonnontilaa ja yhä isompia avohakkuualueita. Hinta on luonnolle musertava, mutta tuottovaatimukset edellä mennään vielä tovi. Ihmisen ahneus ja vallanhimo on rajatonta. Sitä saamme tälläkin hetkellä todistaa ympäri palloa.

Jaakko Jäntti

Porin kaupunginvaltuutettu, vuoden 2023 eduskuntavaaliehdokas

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut