Aina vaan väärään suuntaan

Missään muussa YK:n 192 valtiosta ei ole yhtä järjetöntä kielilakia kuin meillä.

”Ruotsin opetus on välttämätöntä, mutta nykyisellään me annamme suhteettoman edun muun muassa Ruotsille pienen pakkokielemme vuoksi.”

4.12.2022 16:18

Jos Ruotsalainen kansanpuolue toimisi esimerkiksi Islannissa, Saksassa tai Baltian maissa, se ei pääsisi parlamenttiin, sillä näissä maissa on viiden prosentin äänikynnys.

Tiukkaa tekisi myös Ruotsissa ja Norjassa, joissa porras on neljä prosenttia. RKP on saanut 2000-luvun eduskuntavaaleissa 4,3–4,9 prosenttia äänistä, joka suunnilleen vastaa ruotsinkielisten osuutta.

Mutta marginaalikoostaan huolimatta RKP:llä on järkyttävä vaikutusvalta. Nimeltään Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä on nyt 10 jäsentä.

Tuollainen määrä on ollut lähes aina sopiva tilke ja lisuke hallituksiin. RKP:lle sallitaan muutaman kielitavoitteen – tosin kalliin – ajaminen, kun taas kaikenlaiset ohjelmat ja hallituskumppanit kelpaavat sille itselle.

RUOTSI ON AINOA maa, jonka pääkieli on ruotsi. Missään muussa YK:n 192 valtiosta ei ole yhtä järjetöntä kielilakia kuin meillä.

Kielivalinta supistuu, kun ruotsin tilalle ei saa ottaa mitään suurta kieltä. Ruotsin opetus on välttämätöntä, mutta nykyisellään me annamme suhteettoman edun muun muassa Ruotsille pienen pakkokielemme vuoksi. Ruotsalaiset koululaiset osaavatkin esimerkiksi englantia suomalaisia paremmin.

Vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan lukion jälkeen ruotsin kielitason B1 saavuttaa 10 prosenttia pojista ja 20 tytöistä – siis harjoitamme valtavaa ohiammuntaa ja kapasiteetin tuhlausta.

TAMPEREEN YLIOPISTON dosentti, kielitieteilijä Lars Melin totesi hiljattain, että suomenkielisillä ei ole mitään pätevää syytä ruotsin oppimiseen, mutta lailla pakottaminen tekee selkkauksesta pysyvän.

Hänen mielestään ruotsin opettaminen on yhtä "menestyksellistä", kuin venäjän tuputtaminen oli Itä-Euroopassa.

ÅBO AKADEMI sekä Turun ja Tampereen yliopisto tekivät 2014 tutkimuksen, jonka mukaan 74 prosenttia kansasta muuttaisi ruotsin vapaaehtoiseksi. Sehän on pakollinen oppiaine alakoulusta yliopistotutkintoihin.

Eliitti toistelee kummallista väitettä, että "kaksikielisyys on rikkaus". Niin on tehtävä "sivistyneen" kirjoissa pysyäkseen.

Ruotsin kielen asemaan myös satsataan. "Taistelusäätiö" Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland on strategisesti kartuttanut suomenkielistenkin vaalikassoja, mm. kepun puoluesihteerin Riikka Pirkkalaisen. Hyvin lobattu.

NÄINÄ ANKEINA velka-aikoina ruotsin perustuslaillinen asema on perin tyyris kaikkine kaksikielisyyden vaatimuksineen. Tosin tulevaisuudessa konekääntäminen säästää kuluja.

Mutta ruotsin virkatutkinto vaaditaan jokaisen kunnan (309) ja valtion kaikkiin tehtäviin, joiden edellytyksenä on niin sanottu ylempi tutkinto.

Yli 90 prosenttia korkeakouluista valmistuneista ei kuitenkaan tarvitse ruotsin taitoa työssään. Järkevintä olisi palkata kielitaitoisia sinne, missä ruotsia tarvitaan.

HALLITUS PÄÄTTI yllättäen jopa lisätä syksystä 2024 B1-kieleen eli käytännössä kuudennella luokalla alkavaan ruotsiin yhden viikkotunnin, koska oppimistulokset ovat niin kehnot. Se tietää 38 tuntia ja 10 miljoonan lisämenoa vuodessa.

Suomenruotsalainen opetusministeri Li Andersson (vas.) "perusteli", että "jokaisen on opiskeltava toista kansalliskieltä".

Pelkästään pakollisen ruotsin opiskeluun menee miljardi vuodessa. Sillä rahalla jokainen kunta voisi tarjota Euroopan viittä valtakieltä ja ruotsia valinnaisina aineina.

RKP vaati lisätunteja jo muun muassa 2009–2010, sillä mitkään "riemukielihankkeet" tai kielen markkinointi eivät olleet nuoriin tehonneet. Kieli ei heidän ympäristössään kiinnity mihinkään.

VIHREIDEN puheenjohtaja Maria Ohisalo puolestaan vaati (HS 27.11.) kahta lisätuntia viikossa perusopetukseen, koska joka seitsemäs yhdeksäsluokkalainen osaa lukea suomea niin kehnosti, että se vaikuttaa yhteiskunnassa toimimiseen.

Mitäpä jos nykyistä tuntimäärää pelkästään veivattaisiin tarpeelliseen suuntaan?

Kirjoittaja on SK:n entinen päätoimittaja.

Tampereen yliopiston dosentti, kielitieteilijä Lars Melin totesi hiljattain, että suomenkielisillä ei ole mitään pätevää syytä ruotsin oppimiseen, mutta lailla pakottaminen tekee selkkauksesta pysyvän.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut