Iso valonpilkahdus Porille, osa 2

Porin sisällä muuttoliike on suuntautunut eniten sinne, missä on uutta asuntotuotantoa eli keskustan alueelle. Kuvassa näkyy Karjarannan kerrostaloja.

29.11.2022 6:00

Pori sai tammi-lokakuun ennakkotietojen mukaan enemmän muuttovoittoa (+410) kuin kertaakaan vuoden 1980 jälkeen, kuten kirjoitin SK:n mielipidepalstalla 23. marraskuuta. Lukijoilta on tullut kysymyksiä ja toiveita avata tarkemmin, mitä numerot pitävät sisällään Porin osalta.

Porin muuttovoitosta noin 75 prosenttia tulee Suomen rajojen ulkopuolelta ja 25 prosenttia Suomen sisältä. Suhde on tyypillinen useimmille maakuntakeskuksille.

Ulkomaisesta muuttovoitosta noin 50 prosenttia tulee Aasian maista ja noin 40 prosenttia Euroopasta. Kaksi kolmesta tulijasta on iältään alle 35-vuotiaita. Tämä on demografian näkökulmasta hyvä asia, sillä se osaltaan tasapainottaa Porin vinoutunutta ikärakennetta.

Porin muuttovoitot kotimaasta tulevat lähinnä muista satakuntalaisista kunnista. Pori on saanut viimeisen kolmen vuoden aikana eniten määrällistä muuttovoittoa Raumalta, Harjavallasta, Kankaanpäästä, Nakkilasta ja Eurasta.

Korona-aikana Porin muuttovoitot muulta Porin seudulta ovat vähentyneet, mutta samanaikaisesti kasvaneet Rauman ja Pohjois-Satakunnan seuduilta.

Pori kärsii merkittävää muuttotappiota käytännössä vain Turulle, Tampereelle ja pääkaupunkiseudulle. Kasvukolmio houkuttelee sekä opintojaan aloittavia että vastavalmistuneita.

Porin muuttotappiot Turulle ja pääkaupunkiseudulle ovat vähentyneet korona-aikana, mutta vastaavasti kasvaneet Tampereelle. Porin muuttovoitto olisi nykyiseen verrattuna kolminkertainen ilman muuttotappiota kasvukolmion kärjille.

Porin sisällä ylivoimaisesti vetovoimaisin alue on ollut viime vuosina keskusta uuden asuntotuotannon ansiosta. Porin sisällä muuttotappiollisimpia ovat ehkä hieman yllättäen Pietniemi, Lukkarinsanta ja Uusikoivisto.

Porin kohentuneita lukuja selittää kasvaneen maahanmuuton lisäksi ikäryhmittäin tarkasteltuna nuorten 15–24-vuotiaiden muuttotappioiden vähentyminen.

Porissa on kaksi ammattikorkeakoulua ja yliopistokeskus, joiden koulutuspaikkojen lisääntyminen heijastuu myönteisesti lukuihin. Muiden ikäryhmien muuttotaseessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta.

Opiskelijoiden veto- ja pitovoiman lisäämiseksi kannattaisi ehkä vielä kerran vakavasti harkita yhteistä korkeakoulukampusta.

Timo Aro

alue- ja väestönkehityksen asiantuntija

kaupunginvaltuutettu (vihr., sit.)

Pori

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut