Toistuvatko Helsingin palkanmaksun ongelmat myös hyvinvointialueilla ja kunnissa?

”Lukuisten työnantajien eri palkanmaksujärjestelmistä tulevien palvelussuhdetietojen yhteen ja samaan järjestelmään saattaminen on riskialtista.”

25.11. 8:31

Nurkan takaa vauhdilla lähestyvä sote-uudistus laittaa alueelliset julkiset palvelut uusiksi ja taitaa jättää varsinkin pienet kunnat entistä suurempaan ahdinkoon. Julkisten palveluiden turvaamiseksi on erittäin tärkeää varmistaa, että hyvinvointialueiden ja kuntien henkilöstö- ja taloushallinto sekä ict-palvelut toimivat.

Helsingin palkkasotku ei ole ainoa, joka on viime aikoina vaikeuttanut kunta-alan työntekijöiden arkea. Vastaavaa on koettu muun muassa Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymän aloitettua toimintansa liki vuosi sitten. Menemättä tarkemmin ongelmien syihin, palkkasotkut ovat jatkuneet näihin päiviin asti.

Hyvinvointialueiden valmisteluorganisaatioissa on tunnustettu, että lukuisten työnantajien eri palkanmaksujärjestelmistä tulevien palvelussuhdetietojen yhteen ja samaan järjestelmään saattaminen on riskialtista. Toisin sanoen hyvinvointialueille ensi vuoden alussa siirtyvien työntekijöiden kannattaa kyllä varata rahaa sukanvarteen alkuvuotta varten.

Helsingin esimerkin myötä on tullut näkyväksi, kuinka tärkeää on riittävän henkilöstömäärän lisäksi työhön perehdytys sekä suunnitelmallinen ja asiantunteva projektinhallinta. Tarvitaan rautaisia ammattilaisia, jotta palkat ja laskut maksetaan, kirjanpito hoituu ja tietohallinto ja tietojärjestelmät toimivat. Valitettavasti talous- ja henkilöstöhallinnon sekä ict-alan ammattilaisten arvostus ja ansiotaso eivät kohtaa työn vaativuutta.

Samaan aikaan meillä on huutava pula näistä tärkeistä osaajista. Monissa pienissä kunnissa on törmätty siihen, ettei eläköityvän kirjanpitäjän tilalle löydy uutta. Pienten kuntien taloushallinnon ulkoistaminen on myös osoittautunut erittäin haastavaksi, sillä suurten talous- ja henkilöstöhallinnon yhtiöiden kädet ovat täynnä töitä. Uusia asiakkaita ei pystyttäne hetkeen ottamaan, kun prioriteettina on hyvinvointialueiden projektien läpivieminen kunnialla.

Kunta-alan palkkataso on aidosti jäänyt jälkeen. Muun muassa kilpailukykysopimus alensi jo ennestään pieniä tuloja vuosina 2016–2019. Kunta-alalla ei ole riittävää veto- ja pitovoimaa, ja osaavat työntekijät suuntaavat parempien palkkojen perässä mieluummin yksityisille aloille.

Kunta-alan organisaatiot ovat koko 2000-luvun ulkoistaneet palveluitaan kuntaomisteisten yhtiöiden hoidettaviksi, minkä tavoitteena on ollut säästöt. Valitettavan usein näissä yhtiöissä töiden organisointi ontuu, henkilöstö työskentelee ylikuormituksessa, sairauspoissaoloja on paljon ja henkilöstö vaihtuu jatkuvasti.

Talous- ja henkilöstöhallinnon sekä ict-palveluiden ulkoistamisessa tarvitaan laaja-alaista ja käytännönläheistä tilaajaosaamista, jota ei aina talous- ja hallintopäälliköiltä, saati kunnanjohtajilta löydy. Talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoiden, eli palkkasihteereiden ja kirjanpitäjien, osallistaminen ulkoistamisprosesseihin on keskeisen tärkeää, mutta sekään ei auta, jos kilpailutuksen lopputuloksen ratkaisevat eurot.

Henkilöstö- ja taloushallinto sekä ict-palvelut ovat toimivien kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden kivijalka. Osaavista asiantuntijoista kannattaa pitää huolta, heitä on arvostettava, ja heille tulee maksaa työn vaativuuden mukainen palkka.

Satu Leivonsalo

Alueasiamies, ammattiliitto Jyty

Toisin sanoen hyvinvointialueille ensi vuoden alussa siirtyvien työntekijöiden kannattaa kyllä varata rahaa sukanvarteen alkuvuotta varten.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut