Ulottuuko ennallistaminen kuivattuihin järviin?

17.11. 7:00

Luonnon ennallistamisasetuksella halutaan pysäyttää luonnon tilan heikkeneminen soilla, metsissä, rannoilla, merellä ja sisävesissä.

Ennallistamistoimet jäisivät EU-jäsenmaissa kansallisesti päätettäviksi.

Ympäristöjärjestö Greenpeace vaatii hallitukselta laajoja toimia luonnon – metsien, ilmaston ja vesistöjen – ennallistamisessa.

Luonnon ennallistaminen on laaja kokonaisuus. Kaavailuissa taka-alalle ovat jääneet kuivatut järvet. Pitäisikö osa niistä palauttaa ennallistamistoimien piiriin, ja millaisin kustannuksin?

Wikipediassa järvien kuivatuksista todetaan seuraavaa:

”Kuivattu järvi on historiallinen järvi, jossa on suoritettu järvenlasku ja jota on täydennetty järvenpohjan kuivatuksella. Kuivauksen lopputulos on yleensä kosteikko, niitty, metsämaa tai pelto, mutta joskus kuivatus epäonnistui, ja lopputulos on näiden yhdistelmä”.

Satakunnassa, pelkästään Eurajoen ja Kokemäenjoen vaikutusalueilla, on pitkän ajan kuluessa suoritettu järvenlaskuja ja järvenpohjan kuivatuksia muun muassa seuraavissa järvissä: Kiperjärvi, Kyläjärvi, Lammijärvi, Raakkuunjärvi, Vaaniin Neittamo, Harolanjärvi, Hiirijärvi, Iso-Huilu, Kynsijärvi, Lustilanjärvi, Liesjärvi, Pyntösjärvi, Raijalanjärvi, Sammaljärvi, Vähä-Huilu, Torajärvi, Luvijärvi ja Hosianjärvi.

Vesienlaskut ja kuivatukset ovat vaatineet laskujokien kaivamista. Viime aikoina on esitetty vaatimuksia, että luonnon ennallistamisen takia osa kaivetuista ojista tulisi täyttää. Millaiset olisivat sen seuraukset?

Pekka Ovaska

Pori

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut