Koulutusjärjestelmästä on ”kehitetty” liian monimutkainen

17.11. 5:00

Laki peruskoulusta säädettiin 1968, ja vuosina 1972–77 kansakoulu, kansalaiskoulu ja keskikoulu yhdistettiin peruskouluksi. Uudistus oli onnistunut ja se nostetaan esiin vieläkin, kun etsitään selitystä suomalaisten nuorten hyville PISA-tuloksille.

Tilanne on muuttunut. Oppimistulokset ovat laskeneet, pahoinvointi ja uupumus lisääntyneet. Tilastojen mukaan suomalaiset nuoret ovat nyt heikommin koulutettuja kuin OECD-maissa keskimäärin.

Kari Uusikylän mielestä ”Koulutuksen hätätilan suurin yksittäinen tekijä on opettajien ammattitaidon väheksyminen ja koulun ”kehittäjille” annettu valta innovoida koulutus.” (HS 22.10.)

Olen samaa mieltä. Koulutusta ei enää nähdä itsenäisenä kasvatus- ja opetusinstituutiona, vaan talouden ja tuotannon osasysteeminä, jonka tehtävänä on tuottaa työvoimaa elinkeinoelämälle. Tehokkuuden nimissä koulutuksesta on muodostunut vain työelämään valmistava kilparata, jonka suorituspaineissa uupuvat niin opiskelijat kuin opettajatkin.

Koulun perustehtävä on jäänyt erittäin monimutkaisen järjestelmän määrällisten tavoitteiden varjoon. Tulosjohtamisen, yltiöyksilöllisyyden, kertaoppimisen ja itseohjautuvuuden huumasta tulisi palata perusasioihin. Suomi tarvitsee oppimisjärjestelmän, jonka keskiössä ovat opetus ja opiskelu sekä opettajat ja oppijat.

Toivottavasti tulevilla kansanedustajilla on viisautta investoida koulutukseen niin, että sivistys ja osaaminen muodostavat Suomen tärkeimmän menestystekijän jatkossakin.

Jukka Söderdahl

Pori

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut