Saaristomeren rehevöitymisen todelliset syyt olisi aika tunnustaa

Kirjoittaja löytää lukuisia syitä Saaristomeren rehevöitymiseen.

14.11. 21:39

Saaristomeren rehevöitymiseen on monta ihmisperäistä syytä, osin syyt ovat myös historiallisia. Ensinäkin Saaristomeren valuma-alueella asuu ja lomailee Suomen mittakaavassa paljon ihmisiä. Toiseksi runsas vesiliikenne kuormittaa herkkää vesialuetta.

Kolmanneksi Saaristomeren sirpaleinen vesialue on matala. Yli 40 000 saarta tuottavat alueelle valtavasti rehevää rantaviivaa. Mantereen lähellä on hyvin vähävetisiä, vähäsuolaisia ranta-alueita, lahtia, salmia. Niissä kaislat, kortteet ja muut kosteikkokasvit viihtyvät ja valtaavat kasvualustaa jatkuvasti.

Neljänneksi saariston elämä on muuttunut sadassa vuodessa. Ennen rannoilla laidunnettu karja söi valtaosan vesikasveista ja osa kortteista ja kaisloista niitettiin talvikäyttöön. Viidenneksi Saaristomerelle heijastuu maan kohoaminen. Se on jatkunut 10 000 vuotta.

Kuudenneksi rehevyyttä lisääväksi tekijäksi kala-asiantuntijat nostavat runsastuneet särkikalakannat matalissa rantavesissä. Maatalouden ravinnepäästöt ovat Itämeren suojeluinstituution viestinnän mukaan lähes yksinomainen syy Saaristomeren rehevöitymiseen.

Minun mielestäni maatalous voidaan pistää listalle seitsemänneksi, vaikka sen merkitys on vähäinen. Karja on hävinnyt saaristosta ja mantereella olevilla suuryksiköillä on tiukat, valvotut säädösten edellyttämät prosessit lannankäsittelyssä. Kahdeksantena rehevöittämistekijänä on ravinnekulkeumat muualta Itämereltä virtausten mukana.

Palaan ensimmäiseen kohtaan ihmisten elämään alueella. Valuma-alueella on useita kaupunkeja ja laajat haja-asutusalueet. Niiden jätteet ja jätevedet käsitellään keskitetysti ja ”puhdistettu” jätevesi lasketaan vesistöön. Me maallikot ajattelemme, että puhdistamoprosessin läpikäynyt vesistöön laskettu vesi on puhdasta. Harvaa edes kiinnostaa koko jäteveden puhdistus.

Puhdistamoilla on luparajat eri ravinteille, joita ei saisi ylittää. Fosforin sallittu pitoisuus saa olla ”puhdistetussa” vesistöön laskettavassa vedessä 0,1–0,7 milligrammaa litrassa. Vuodessa Saaristomeren lasketaan luvallisesti kymmeniä tonneja liukoista, rehevöittävää fosforia. Lähes kaikki puhdistamot kärsivät kunnallistekniikan vakavista laiminlyönneistä.

Sadevedet, joita sanotaan ”hulevesiksi” johdetaan osin säädösten vastaisesti viemäriverkkoon. Voimakkaat sateet aiheuttavat jätevesipuhdistamoille valtavan ongelman. Jätevettä tulee prosessiin liikaa ja osa wc-vesistä on laskettava lähes ”raakana” luonnon vesistöön. Näissä tilanteissa fosforia joutuu vesistöön mittavia määriä.

Toisena suurena Saaristomeren kuormittajana totesin vesiliikenteen. Se on mittavaa. On kansallista ja kansainvälistä vapaa-ajan veneilyä. Matkustaja- ja rahtilaivaliikenne on myös kuormittamassa. Kaikkien alusten jätevedet eivät valitettavasti päädy satamien keräilytankkeihin.

Minua harmittaa se, että poliittisesti ohjattu suojeluinstituutio eli Itämeripaneeli ei huomioi lainkaan kaikkia todellisia Saaristomeren rehevöitymistekijöitä, vaan löytää aina virheellisesti yhden sopivan syyllisen.

Jukka Tuori

agronomi, MMM

Huittinen

Oikaisu: Tekstiä on korjattu kohdasta, jossa puhutaan fosforin sallituista pitoisuuksista. Oikea määrä on 0,1–0,7 milligrammaa, ei mikrogrammaa, kuten tekstiin oli alun perin väärin korjattu.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut