Kasvisruokaa roskiin – ei ole ihme, jos ei riitä energia oppimiseen

Kirjoittaja ei arvosta kasvisruokaa, vaan arvelee sen päätyvän kouluissa roskiin.

13.11. 21:19

Helsingin Sanomat kirjoitti kouluruoasta ja sen nauttimatta jättämisestä. Koulujen vieressä olevista kaupoista ja kioskeista haetaan omaan laskuun ja vastoin sääntöjä korvaava ateria. Omaehtoista ruokailua tapahtuu, kun koulussa on omasta mielestä pahaa ruokaa ja varsinkin, kun vietetään ihanaa ideologista kasvisruokapäivää. Näinä kultaisina päivinä lapset tekevät exoduksen kauppaan hakemaan halpaa ja nopeaa energiaa, sokeria.

Kun lapset täyttävät itsensä energiajuomilla, sokerilla ja pikaruoalla, voi miettiä miten käy oppimisen. Tunnin kestävän suorittamisen päästä tulee vajoama, jonka korjaamiseen tarvitaan lisää sokeria, koska koko päivänä ei olla nautittu proteiinia tai pitkäkestoisia hiilihydraatteja.

Jotkut lapsista käyvät syömässä vain joka toinen päivä, vuodessa se tekee miltei sata päivää, jolloin ei olla täytetty lapsen perustarpeita. Ei ole ihme, jos ei riitä energia oppimiseen tai ei pystytä keskittymään olennaiseen. Syyksi voidaan jopa antaa tarkkaavaisuushäiriö ja aloittaa tarpeeton lääkitys.

Kouluruoan pitäisi täyttää kolmanneksen lapsen energiatarpeesta. Kouluruokailua toteutetaan myös joissain kaupungeissa kesäisin, koska se takaa ravinnonsaannin matalapalkkaisille perheille. Ruoan tulisi siis olla mahdollisimman maukasta jokaiselle oppilaalle, jotta kaikki saivat vatsansa täyteen ja energiaa vaativaan oppimiseen. Ideologiaa on turha syöttää lapsille, koska siitä ei energiaa saa kuin vaalikone.

Onhan kasvisruokaa tarjoiltu läpi kouluruokahistorian. Muistan nuoruuden päivät, jolloin oli pinaattikeittoa, kesäkeittoa, porkkanapihvejä tai muuta kasvissohjoa, jota oli pakko lappaa turpaan, ettei joudu taas jäämään jälki-istuntoon. Jotkut näistä on tehnyt yllätyspaluun lautaselle, kun ruoat kruunattiin suolalla ja mausteilla.

Näitä suosittelen lisättäväksi sekä sivistys- ja sote-palveluiden ruokiin. On huomattavasti parempi asia, että mummot ja lapset syövät ruokaa kuin se, että natriumtasot pysyvät jiirissä.

Kouluruokaan satsataan Suomessa keskimäärin 2,9 euroa per lapsi päivässä. Sen pitäisi riittää hyvään ruokaan, kun sitä nykyään tehdään suurissa erissä.

Koulujen keittiöt ensin pienennettiin, lopuksi lopetettiin ja siirrettiin isoihin muonituskeskuksiin. Tuliko niitä säästöjä, joita haettiin? Monessa kaupungissa on koulujen ruokailu sittemmin kilpailutettu ja siirretty yksityiseen omistukseen. Onko taso pysynyt ennallaan vai onko se laskenut? Kumpaankin voin veikata, että ei.

Kotitalouksien ruokajäte on 25 kiloa vuodessa. Se on melko maltillinen määrä. Mieluummin kuulisin koulujen, puolustusvoimien, sairaaloiden ja muiden suurten tuottajien ruokajätteestä.

Voin omasta kokemuksesta sanoa, että ennen oli kiellettyä syödä potilaiden ruokaa. Nyt sitä ei syö, vaikka siitä saisi palkkaa. Ennen koulussa opettajatkin söivät oppilaiden kanssa ruokalassa kouluruokaan. Nykyään opettajat syövät ymmärrettävästi omaa ruokaa opettajien huoneessa.

Kun lopetetaan ideologinen hössötys pakkokasvisruoasta, voidaan tarjota hyvää ja ravitsevaa kotiruokaa, säästää ruokahävikissä ja antaa lapsille energiaa onnistua opinnoissaan.

Myös oikean kotiruoan tarjoaminen tutustuttaa lapset perusruokaan, jota he tulevat itse tekemään alkaessaan itsenäistyä ja kokata itselleen. Kotitalouden tunnilla voidaan sitten kyhätä jotain erikoisempia kokeiluja.

Jyri Astokari

toiminnanjohtaja

Porin Perussuomalaiset

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut