Porin keskustan rooli on luotava uudelleen – Löytyykö malli muiden maiden ”Poreista”?

Kirjoittaja pitää kauppakeskus Iso Karhun Ars Pori -näyttelyä hyvänä esimerkkinä uudesta ja uniikista porilaisesta kaupunkikulttuurista.

4.11. 21:00

Porin kaupunkikeskustan tilanne on puhuttanut kaupunkilaisia jo pitkään, syystäkin. Onhan kyseessä olemassaolomme kuva ja maailman porilaisuuden keskus.

Paikalliset kaavoituspäätökset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa Puuvilla, Mikkola ja myös Paanakedonkatu ovat imeneet keskustasta elinvoimaa. Tämän enempää kaupan keskuksia ei Poriin mahdu, meillä ei riitä siihen väki. Keskustan rooli on luotava uudelleen.

Porin kaupunki on ollut viime vuosina mukana kansainvälisissä projekteissa, joissa on oman tekemisen ohella päästy tutustumaan eurooppalaisten verrokkikaupunkien kehittämistyöhön. Partnerikaupungit ovat muiden maiden ”Poreja”, joihin vertaaminen on mielestäni järkevämpää kuin suuriin kasvukeskuksiin.

Ensimmäinen havainto oli, että vastaavaa kehitystä on tapahtunut ympäri Eurooppaa. Modernit suuret kaupan keskittymät muuttavat painopistettä, ja kaupungin vanhat keskustat jäävät katveeseen.

Keskustan elinvoiman ratkaisu on ollut investoinnit kulttuuriin. Hyvänä esimerkki tästä on Porin kokoinen Heerlen Alankomaiden eteläosassa. Kaksikymmentä vuotta sitten kaupunginvaltuuston johdolla tehtiin päätös, että kulttuuriin panostaminen on ainoa tapa pitää kaupunkikeskusta elävänä.

Heerlenissä kaupunki investoi keskustassa omiin kulttuuripalveluihinsa sekä rakensi tiloja, joissa eri tahot voivat järjestää monipuolista toimintaa ja tapahtumia kaupunkilaisille. Alue on kehittynyt niin julkisin kuin yksityisin investoinnein vetovoimaiseksi alueeksi, joka on kaupunkilaisten ylpeydenaihe ja olohuone.

Tärkeää on ollut myös viihtyisyyteen panostaminen autojen valtaa vähentämällä. Laajat kävelyalueet yhdistettynä mielenkiintoiseen tarjontaan ovat tehneet Heerlenin keskustasta paikan, jossa kaupunkilaiset haluavat viettää aikaa, ja jossa kelpaa pitää myös ravintolaa ja kivijalkakauppaa. Vetovoiman perusedellytykset on laitettu kuntoon.

Porissa näytteenä kulttuurin muutosvoimasta on puuvillatehtaan alue. 1980-luvun alun tulipalon ja tehdastoiminnan loppumisen jälkeen ensimmäinen paikalle tullut toimija oli Pori Jazz. Tyhjyys antoi mielikuvitukselle mahdollisuuden tehdä taikojaan. Tuhkasta nousi uutta elinvoimaa.

Tällä hetkellä keskustassa vapaana olevat tilat voisivat olla keskustan uuden tulemisen tärkein resurssi, jossa uutta ja uniikkia porilaista kaupunkikulttuuria syntyy. Hyvänä esimerkkinä on Ars Pori -näyttely, joka tuo Ison Karhun tiloihin viisinumeroisen luvun verran kävijöitä. Näistä ihmisvirroista hyötyvät kaikki alueen toimijat.

Kiinteistöjen omistajien kannattaisi ottaa tästä esimerkistä koppia ja unohtaa hetkeksi 1990-luvun keskustan vuokrataso.

Vuonna 2019 UrbCultural-hankkeessa tehdyssä tutkimuksessa yli 2 000 porilaista tuli pop up -tilaan kertomaan, mitä he kaupunkikeskustaltaan haluavat. He kaipasivat viihtyisää ja turvallista kaupunkikeskustaa, jossa on hyvä liikkua kaikilla kulkumuodoilla.

Keskustaan toivottiin lisää yhteisöllisyyttä ja yhteistä tekemistä sekä kulttuuritiloja, jossa voi tehdä itselleen tärkeitä asioita ilman ostopakkoa. Kuulostaako tutulta?

Keskustan aika pelkästään kaupan keskuksena on ohi ja nyt pitää katsoa eteenpäin. Uusi porilainen kaupunkikeskusta voisi olla maailman positiivisen porilaisuuden keskus, josta löytyy maailman parhaat porilaiset jutut. Me pystymme siihen kyllä, jos haluamme.

Jokaisessa menestyvässä kaupunkikeskustassa myös johtajuudella on ollut iso rooli. Porin tulevan kaupunginjohtajan tärkein tehtävä onkin luotsata kaupunkikeskusta uudelle aikakaudelle. Kuuden vuoden toimikausi riittää tähän aivan hyvin.

Harri Sippola

Kirjoittaja on porilainen kulttuurituottaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut