Nuorille tarvitaan monikielistä tukea

Kirjoittajat toivovat lisää tukea Suomen ulkopuolelta Poriin muuttaville nuorille. 2010 otettu arkistokuva on Satakunnan Monikultuuriyhdistyksestä.

30.10. 21:00

Vuoden 2022 aikana Suomeen on tullut suuri joukko tilapäistä suojelua tarvitsevia ukrainalaisia, joiden auttamiseksi ja kotouttamiseksi on tartuttu aktiivisesti. Haluamme suunnata keskustelua myös maassa jo pidempään olleiden maahanmuuttajien palveluihin ja siihen, miten nuoret maahanmuuttajat kotoutuvat Poriin.

Seuraavien vuosien muutokset haastavat maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden järjestämistä: Ensi vuoden alusta sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueen järjestettäviksi (satasote.fi).

Hallituksen esityksessä uudesta kotoutumislaista korostetaan kunnan roolia kotoutumisen edistämisessä. Lakiuudistus on tulossa voimaan vuoden 2025 alussa ja sen mukaan kaikille maahan muuttaneille on tarjottava matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelua (TEM:n tiedote 6.10.2022.).

Kautta maan monilla aloilla on työvoimapulaa. Miten Porista siis tehtäisiin maahanmuuttajille vetovoimaisempi kaupunki, johon halutaan jäädä asumaan?

Yksi ratkaisu voisi olla jo olemassa olevien matalan kynnyksen ohjauspalveluiden, kuten Ohjaamon, tuominen maahanmuuttajataustaisten nuorten saavutettavaksi. Pidämme helposti tavoitettavia ohjauspalveluita yhtenä keskeisenä asiana kotoutumisen prosessissa.

Kun äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi, tulkkauksen ja käännetyn tiedon tarve on ilmeinen. Vaikka maahanmuuttajataustaisella olisi halua ja kykyä oppia suomi, voi suomalainen palvelujärjestelmä tuottaa vaikeuksia – mikä ei sinänsä ole ihme käynnissä olevien kuntakokeilujen ja sote-palveluiden uudistusten myötä.

Perusopetus ei yksin pysty vastaamaan kaikkiin haasteisiin eikä se tavoitakaan kaikkia maahan muuttaneita. Lisäksi on hyvä keskustella nuorten mahdollisuudesta saada ohjausta maahanmuuttajataustaiselta asiantuntijalta. Tällöin ohjauksessa ei turvattaisi pelkästään tulkattuun vuorovaikutukseen.

Lähtömaan kulttuurin tuntemuksen lisäksi nuori saa voimaannuttavan esimerkin siitä, miten Suomessa on mahdollista päästä mukaan yhteiskuntaan ja vaikuttamaan sen toimintoihin.

Nuorten ohjauspalvelut ovat kokonaisuuksien summa. Palveluita on olemassa, mutta tavoittaako tieto niistä nuoret? Tehdäänkö sen eteen riittävästi, että nuori saa tietoa palveluista ja että hän kokee tulevansa kuulluksi ja osalliseksi? Palveluiden pitää vetää nuoria puoleensa, ei työntää heitä poispäin.

Palvelukokonaisuuksia mietittäessä on tunnustettava henkilökohtaisen ohjauksen ja kohtaamisen tarve. Panostus paikkaansa Suomessa etsivien nuorten ohjaukseen maksaa itsensä takaisin kotoutumisen ja työllistymisen onnistumisina. Siitä syystä monikielinen ohjaustyö on otettava osaksi nuorille suunnattuja palveluita.

Hanna-Riikka Vesterholm

Ohjaamo-palveluiden perusyksikön esimies

Ella Saarinen

projektipäällikkö, monikulttuurinen ohjaustyö

Diakonia-ammattikorkeakoulu

Pori

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut