Pääasiallinen vastuu lapsen hampaista on aina vanhemmilla

Lasten hammasterveyden ongelmien ratkaiseminen on aina huomattavasti helpompaa, mikäli haasteet eivät ole päässeet kasvamaan massiivisiksi, kirjoittaja muistuttaa.

21.10. 19:18

Etenkin sosiaalisessa mediassa saattaa ajoittain törmätä kertomuksiin lapsen varsin huonoon kuntoon päässeistä hampaista. Mahdolliset valokuvat saattavat olla hurjaa katseltavaa. Tämä luonnollisesti herättää (jopa pelonsekaista) keskustelua vanhempien kanssa hammashoitolassa.

Hammaslääkäri ei ole koskaan tuomari. Tähän tarkoitukseen meillä on Suomessa ihan omat toimielimet. Toki hammaslääkärin velvollisuus on olla yhteydessä lastensuojeluun, mikäli herää epäilys lapsen laiminlyönnistä.

Oma kokemukseni on, että eniten olen yhteydessä lastensuojeluun, mikäli lapsi ei koskaan saavu esimerkiksi hampaiden tutkimukseen useista muistutuksista ja kirjeistä huolimatta.

Minäkin toimin ammattihenkilönä yllättävän tiukkojen normien puitteissa. En esimerkiksi koskaan pyydä apua lastensuojelulta vain kuormittaakseni perhettä.

Vanhemmat saattavat pelätä lastensuojeluilmoitusta, mikäli lapsen hampaat ovat päässeet huonoon kuntoon. Tietyissä tilanteissa tämä pelko saattaa aiheuttaa viivettä hoitoon hakeutumisen yhteydessä.

Käsityksenä tämä on varsin nurinkurinen. Ongelmien ratkaiseminen on aina huomattavasti helpompaa, mikäli haasteiden laajuus ei ole päässyt kasvamaan massiiviseksi.

Ja ei – minulla ei ole mitään taulukkoa, joka suoraan kertoo reikien määrän perusteella, milloin tehdään ilmoituksia eteenpäin. Minä mietin vain ja ainoastaan, huolehtivatko vanhemmat lapsestaan. Useiden reikien määrä lapsella ei välttämättä vielä kerro, että kyseessä olisi epäkelpo vanhempi. Ehdottomasti olennaisempaa on, tuodaanko lapsi esimerkiksi hammashoitolaan sovittuina aikoina.

Heikoilla ollaan, jos tilanne vastuunkannossa on kääntynyt päälaelleen – eli tilanne, jossa minä juoksen esimerkiksi kirjeen, puhelimen, tekstiviestin tai mahdollisesti faksin avulla vanhempien perässä sekä yritän saada lapsen hoitolaan.

Muistettava on myös, että nukutushammashoito ei vapauta hampaidenhoidosta seuraaviksi vuosiksi. Päinvastoin. Varsinainen työ alkaa vasta silloin, kun päiväkirurgisen salin ovet sulkeutuvat.

Minun tehtäväni on kaikin käytettävissä olevin keinoin varmistaa, ettei tähän tilanteeseen päädytä enää uudestaan.

On sanomattakin selvää, että lasten kohdalla vanhemmat ovat aivan avainasemassa. Kukaan hammashoidosta ei pysty esimerkiksi tulemaan kotiin lapsen hampaita harjaamaan. Minä käytän ison osan koko työurastani korjaten jo syntyneitä vaurioita. Hammaslääkärilläkään ei ole (vielä nykypäivänä) mitään taikasauvaa, jolla vauriot saadaan korjattua.

Eikä tilanne hoitolassa ole yhtään mukavampi (tai ainakaan helpompi) kuin kotona. Erityislastenkaan kohdalla tätä ei saisi unohtaa. Meillä on hoitokone, josta parhaimmillaan lähtee yli 80 desibelin ääni. Kovaan ääneen yhdistetään parhaimmillaan vielä pahanmakuiset lateksihanskat, vesisuihku, ilma sekä kirkkaat valot.

Haastetta kyllä tulee varmasti, jos aisteissa on esimerkiksi yliherkkyyttä.

Minulla ei ainakaan ole kaikkia vastauksia. Varsinkin erityislasten hampaiden kohdalla kysymyksiä on usein enemmän kuin vastauksia. Itse ainakin tiedostan paremmin kuin kukaan toinen omat tiedolliset ja taidolliset puutteeni.

Terveyskeskus on työpaikkana vaativa; ja taso, johon pitäisi taidollisesti pystyä, on varsin korkea. Koko Satakunnasta ei taida myöskään löytyä yhtäkään lasten hammashoitoon erikoistunutta hammaslääkäriä. Meitä on kuitenkin suun terveydenhuollossa aika iso porukka, joka yrittää saada tätä rulettia pyörimään mahdollisuuksien mukaan.

Koskaan ei saisi pelätä ottaa yhteyttä hampaan ajanvaraukseen, mikäli maallikkona lapsen hampaissa jotain kummallista havaitsee. Ajanvarauksen kautta saa soittamalla ajan hammashygienistille, joka voi tarvittaessa antaa jatkohoitoajan hammaslääkärille.

Oma kokemukseni on, että etenkin lasten hammashuollossa venytään yllättävänkin pitkälle, jotta lapsi saisi tarvitsevansa avun. Vastuuta lapsen hampaista ei kuitenkaan voi koskaan siirtää kokonaan hammashoidolle, vaan pääasiallinen vastuu on ja pysyy aina vanhemmilla.

Maija Kalliomäki

hammaslääkäri

Pori

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut