Onko Suomesta tulossa koulutuksen entinen mallimaa?

Peruskoulunsa päättävien perustaidoissa on havaittu vakavia puutteita, ja mielenterveysongelmat ovat kasvaneet nuorten keskuudessa roimasti, kirjoittaja toteaa.

19.10. 19:14

Suomalaisen koulutuksen suunta näyttää huolestuttavalta. Olemme pudonneet koulutustasovertailussa kärkipaikalta alle OECD:n keskiarvon.

Peruskoulunsa päättävien perustaidoissa on havaittu vakavia puutteita ja mielenterveysongelmat ovat kasvaneet nuorten keskuudessa roimasti.

Erityisen huolestuttavaa on, ettei Suomessa tiedetä, miksi oppimistulokset laskevat.

Pohja tulevaisuuden osaamiselle luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, joissa jokaisen tulee saada riittävät tiedot ja taidot seuraavalle portaalle astumista varten. Lisäksi koulutuksen on vahvistettava lasten sosiaalisia taitoja, itsestä huolehtimista, opiskelutaitoja, luovuutta, hyvinvointiosaamista ja digitaitoja.

Näissä tavoitteissa onnistuminen vaatii suunnanmuutosta tavoissamme toimia sekä tietysti kunnollisia resursseja, jotka yhdessä vahvistavat perusosaamista ja kehittävät kykyä pärjätä myöhemmällä koulupolulla.

Oppimisen tuen palvelut ovat monilla alueilla riittämättömät, eivätkä lasten oikeudet riittäviin palveluihin toteudu. Ongelma on merkittävä, mitä olen itsekin opettajan työtä tehneenä joutunut todistamaan.

Nykyisin luokissa on paljon erityisoppilaita tai tehostetun tuen oppilaita, joille ei ole tarjolla sellaista tukea, jota he oikeasti tarvitsisivat. Vastuu kaatuu yksin luokanopettajan niskaan, jolle ei jää kunnolla aikaa keskittyä itse opettamiseen.

Tämän huolen opettajat ovat itsekin nostaneet esiin. Heidän huoliaan on syytä kuunnella tarkasti, sillä he näkevät ongelmat parhaiten omassa työssään.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu laadukkaan koulutuksen varaan. Korkea osaaminen on maamme kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kulmakivi, jonka päälle maamme tulevaisuus rakennetaan. Se vaatii päättäjiltä panostuksia. Ei voi olla niin, että suomalaisesta peruskoulusta valmistuva nuori ei osaa kunnolla lukea tai laskea.

Opetushallituksen tekemän ennusteen mukaan Suomea uhkaa osaajapula, mikä näkyy tietyillä aloilla jo nyt. Erityisesti korkeakoulutetun työvoiman tarve kasvaa voimakkaasti, eivätkä nykyiset koulutusmäärät yksinkertaisesti riitä täyttämään ennakoitua tarvetta.

Osaajapulaan on varauduttava ajoissa, minkä vuoksi koulutustasoa tulee nostaa siten, että vähintään puolet nuorista ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tämä muutos vaatii korkeakoulutuksen koulutusmäärien lisäämistä, johon on osoitettava riittävät resurssit, jotta koulutuksen laatu ei vaarannu.

Päätöksellä olisi varmasti positiivisia vaikutuksia myös lukiolaisten mielenterveyteen, kun pääsy jatko-opintoihin sujuvoituu.

Koulutusmäärien kasvattamisen lisäksi on ensiarvoisen tärkeää panostaa tutkintojen loppuunsaattamiseen ja tavoiteajassa valmistumiseen.

OECD:n mukaan vuonna 2018 Suomen korkeakouluista valmistui kandidaattitason tutkintoon tavoiteajassa vain 43 prosenttia opiskelijoista. Luku on suorastaan surkea.

Valmistumisen pitkittyminen hukkaa yhteiskunnan resursseja ja lyhentää työuria. Tällä taas on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia kansantalouteen. Opiskelijoita tulee ensisijaisesti kannustaa valmistumaan nopeammin esimerkiksi korkeammilla tulorajoilla tai suuremmalla opintolainahyvityksellä.

Roope Rantala

kaupunginvaltuutettu

puheenjohtaja, Satakunnan Kokoomusnuorten ry

Ulvila

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut