Kunnilla ja hyvinvointialueella on yhteinen vastuu

Satakunnan hyvinvointialueelle siirretään ensi vuoden alussa vastuu kaikista alueemme sosiaali- ja terveyspalveluista.

13.10. 21:45

Vastuutaan on joskus vaikea pakoilla.

Jaettu vastuu tekee kuitenkin pakenemisen paljon helpommaksi. Kumpikin taho voi vierittää velvoitteet toiselle osapuolelle perustellen, että sinnehän se vastuu lopulta kuuluu. Tällaista tapahtuu kuntaelämässä, kun asukkaan tarpeisiin ei suoraan vastata, vaan ohjataan hänen asiansa kiertoon luukulta toiselle.

Satakunnan hyvinvointialueelle siirretään ensi vuoden alussa vastuu kaikista alueemme sosiaali- ja terveyspalveluista. Suunnitelmissa on ”yhden luukun periaate”, jossa asiakasta ei pompotella paikasta toiseen, vaan hoidetaan hänen asiansa palveluketjussa loppuun saakka.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisvastuu on hyvinvointialueella, mutta mitä tarkoittaa lain kohta, jossa todetaan, että kunnilla on velvoite toimia alueellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Tämä Hyte-velvoite muodostaa rajapinnan hyvinvointialueemme ja kuntien välille. Tavoitteellisella yhteistyöllä toteutettuna kokonaisuus voi toimia mainiosti.

Mutta entäpä, jos hyvinvointialue katsoo, että iso osa vaikkapa hoidettavien vanhusten ja vammaisten kulttuuri-, liikunta- ja muusta virkistystoiminnasta kuuluu kunnille, kun kunnat taas näkevät kokonaisvastuun näistä ihmisistä langenneen Satakunnan hyvinvointialueelle.

Useasti kuulee mietittävän sitäkin, miksi kunnan kannattaa yleensä satsata hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, kun siitä saatavat taloudelliset hyödyt valuvat koko sote-alueemme laariin.

Jos raha saa ratkaista, on iso vaara, että asiakkaan tarpeet putoavat vastuun pakoilijoiden rintamalinjojen väliin.

Yyterissä pitämämme Sote-yleisötilaisuuden voimakas yhteinen toive oli, että niin jokainen kunta kuin maakuntamme yhteinen hyvinvointialuekin tunnistaisi omat täysimääräiset vastuunsa. Silloin kun ei painoteta nimenomaan toisen osapuolen vastuita, yhteistyö rajapinnassa voi toimia.

Apua tarvitseva lapsiperhe, syrjäytynyt nuori, henkisesti tai fyysisesti sairastunut aikuinen, hoivan tarpeessa oleva vanhus ja hänen väsyvä omaishoitajansa, köyhyysloukkuun pudonnut ihminen – Satakunnassa he kaikki, ja muutkin avun tarvitsijat, ovat omalla hyvinvointialueellamme ja omassa kunnassaan.

Eikö meidän kaikkien tulisi vain yksinkertaisesti pitää omistamme huolta?

Simo Korpela

KD Satakunnan piirin pj.

Markku Parkkali

KD Satakunnan piirisihteeri

Tiina Tuomela

KD puolueen II vpj.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut