Mielenterveyden edistäminen ja matalan kynnyksen kriisiavun tarpeet huomioitava hyvinvointialueilla

9.10. 20:40

10. lokakuuta on maailman mielenterveyspäivä. Yhteinen kansainvälinen tavoite on nostaa mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ykkösasiaksi kaikkialla maailmassa.

MIELI ry:n verkoston kriisikeskuksissa Pirkanmaalla ja Satakunnassa kohdataan päivittäin ihmisiä, jotka kertovat liian pitkistä jonoista mielenterveyspalveluihin, palveluista saadun avun riittämättömyydestä ja ongelmien pitkäaikaisesta kasautumisesta. Taustalla on ihmissuhdeongelmia, yksinäisyyttä, läheisten sairastumista, taloushuolia, ahdistuneisuutta – monenlaista kuormitusta, johon ei ole saatu ajoissa apua. Kaikilla ei ole läheisiä, jotka voisivat tukea vaikeissa elämäntilanteissa.

Paikallisten mielenterveysyhdistysten ylläpitämät kriisikeskukset Osviitta Tampereella, Ankkurpaikk’ Raumalla ja Tukitalo Sastamalassa tarjoavat kynnyksetöntä lyhytaikaista apua vaikeissa elämäntilanteissa. Yhteydenottoon ei tarvita lähetettä ja keskusteluapu on maksutonta, luottamuksellista ja asiakkaan niin halutessa nimetöntä. Keskusteluja tarjotaan sekä kasvokkain että etänä.

Viime aikoina kriisikeskuksista on tullut julkisen palvelun varaventtiilejä. Kun mielenterveyspalvelut eivät pysty vastaamaan kasvaneeseen avuntarpeeseen, kriisikeskuksissa otetaan vastaan myös asiakkaita, jotka kuuluisivat vaativan pitkäaikaisen tuen piiriin. Osa on jonottajia, joilla on tunnistettu hoidontarve, mutta aika vastaanotolle on vasta usean kuukauden päässä.

Avun viivästyminen tarkoittaa ongelmien syvenemistä, sairaspoissaoloja, erikoissairaanhoidon tarvetta ja suurempia kustannuksia. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa. Luku kasvaa, ellei uhkaavaan mielenterveyskriisiin vihdoin tartuta.

Järjestöillä on osaamista ja halua ottaa vastaan sekä kannatella vaikeassa tilanteessa olevia ihmisiä, kannustaa hakemaan apua ja ohjata palveluiden piiriin.

Hyvinvointialueiden aloittaessa tavoitteena pitää olla, että palvelupolku ei enää katkea. Se toimii niin, että ihminen saa tarvitessaan nopeasti tukea esimerkiksi parisuhteeseen tai vanhemmuuteen. Perusterveydenhuolto kykenee tarjoamaan pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon, mitä terapiatakuulla on haettu.

Nämä ovat tärkeitä tavoitteita myös Pirkanmaan ja Satakunnan hyvinvointialueiden aloittaessa toimintaansa.

Mielenterveyttä edistävä ja ongelmia ehkäisevä työ vähentää julkisten palvelujen tarvetta ja sitä kautta yhteiskunnan kustannuksia. Järjestöissä ammattilaisten rinnalla toimii iso joukko koulutettuja vapaaehtoisia, jotka toiminnallaan vahvistavat oman alueen yhteisöllisyyttä ja henkistä kriisinkestävyyttä.

Tärkeä osa mielenterveyskriisin purkamista on, että järjestöjen ammattilaiset ja vapaaehtoiset nähdään hyvinvointialueilla kumppaneina, joilla on oma merkittävä roolinsa. Järjestöjen toiminta tarvitsee jatkuvuutta. Se voidaan turvata riittävillä ja pitkäkestoisilla avustuksilla.

Kati Rikala

johtaja, Pirkanmaan Mielenterveys ry

Heidi Hiljanen

johtaja MIELI Länsirannikon mielenterveys ry

Ari Tiensuu

johtaja, MIELI Tukitalo mielenterveys ry

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut