Perheitä uhkaa vakava terveysriski, joka voidaan välttää

Joka viidennellä suomalaisella on mielenterveyden häiriö. Suurimmalla osalla heistä on yksi tai useampi omainen, jonka elämään läheisen sairastuminen tuo merkittävää kuormitusta, kirjoittajat muistuttavat.

8.10. 20:30

Mielenterveyspalveluiden puute ja katastrofaalisen pitkät hoitojonot ovat asettaneet perheet mahdottomaan tilanteeseen. Arki kodeissa on kriisiytynyt ja moni psyykkisesti sairastuneen läheinen on uupunut raskaan hoivataakan alle.

Joka viidennellä suomalaisella on mielenterveyden häiriö. Suurimmalla osalla heistä on yksi tai useampi omainen, jonka elämään läheisen sairastuminen tuo merkittävää kuormitusta. Tällä hetkellä Suomessa on arviolta puoli miljoonaa (470 000) mielenterveysomaista. Osa heistä on lapsiomaisia: noin joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa on mielenterveysongelmia.

Elämme keskellä mielenterveyskriisiä, jota todentavat ihmisten inhimillinen hätä ja monet pysäyttävät tilastot. Muun muassa Kelan viimeaikaiset luvut osoittavat sekä nuorten mielenterveyden häiriöiden hälyttävän kasvun että mielenterveyskuntoutujien määrän rajun nousun (890 prosenttia viimeisen 25 vuoden aikana).

Terveydenhuollon kantokyky ei kestä psyykkisen oireilun radikaalia lisääntymistä. Yli 30 prosenttia joutuu odottamaan psykiatrista hoitoa yli puoli vuotta. Se on laittoman kauan.

Mielenterveyskriisi on ajanut omaiset nyt jaksamisen äärirajoille. Jo ennen koronaa lähes puolet omaisista oli riskissä sairastua itse masennukseen raskaasta elämäntilanteesta johtuen. Erityisesti heikoimmassa asemassa olevien mielenterveysomaisten tuen tarvetta on vahvistettava nopeasti.

Satakunnassa sairastuneen hoitokontaktien puuttuminen ja jatkuva ympärivuorokautinen hoito- ja valvontavastuu aiheuttavat omaisille suurta huolta, pelkoa ja hätää. Omaisten voimavarat kuluvat arjesta selviytymiseen. He yrittävät pärjätä yksin läheisen mielenterveydellisistä syistä johtuvissa erittäin vakavissakin tilanteissa.

Kun psyykkisten sairauksien vaikutuksia perheeseen ja omaisten tuen tarvetta ei tunnisteta tai sitä ei tunnusteta, läheisen sairaus tuo omaisten elämään ennakoimattomuutta ja jatkuvaa hälytystilassa elämistä, mikä voi johtaa omaisten uupumiseen ja mielenterveyden heikkenemiseen.

Monia perheitä varjostaa terveysuhka, johon muun muassa terapiatakuu toisi helpotusta. Tutkimusten mukaan myös riittävän ajoissa annettu apu suojaa omaista läheisen psyykkisen sairauden tuomilta riskeiltä.

Oikea-aikaisen tuen varmistamiseksi on huolehdittava perhe- ja mielenterveyspalveluiden sekä psykososiaalisen tuen saatavuudesta. Omaisten huomiointi sairastuneen hoidossa ja perhekeskeinen toimintatapa on merkittävä ennaltaehkäisevän mielenterveystyön keino.

Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava mielenterveysomaisten oma tuen tarve sekä järjestöjen, kuten FinFamin tarjoama apu.

Valtakunnallisena mielenterveysomaisten päivänä eli Ilonan päivänä 9. lokakuuta, nostamme erityisesti esiin tämän näkymättömän ryhmän.

Kun mielen sairaudet lisääntyvät ja ongelmat syvenevät hoitojonoissa, omaisten määrä ja terveysriski kasvavat. Näin ei voi olla.

Mielenterveysomaisilla on oikeus terveyteen, eivätkä he saa siirtyä synkiksi luvuiksi mielenterveystilastoissa.

Peräänkuulutamme yhteistä vastuunkantoa. Nyt vastuu on väärillä harteilla.

Pia Hytönen

toiminnanjohtaja, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami

Elina Uusivuori

toiminnanjohtaja, FinFami Satakunta ry

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut