”Olipa kerran pohjoisessa maa, jota asutti köyhä kansa...” – Tarina ahneudesta ja sinisilmäisyydestä

Tarinan Köyhämaan tapahtumilla saattaa olla yhtäläisyyksiä Suomeen.

2.10. 17:00

Olipa kerran pohjoisessa maa, jota asutti köyhä kansa. Kansa oli vakavaa, ja sisukasta. Sitä, ja varsinkin sen johtajia vaivasi hyväuskoisuus ja itsetunnon puute.

Köyhäämaata oli koetellut raskas sota, ja se oli köyhtynyt entisestään. Sodan loputtua maa oli jakautunut, mutta yhteiskunnallista kehitystä leimasi tietty yksituumaisuus, joka sai voimaa menneistä kauhuista: ei koskaan enää.

Syrjäisen sijaintinsa vuoksi maa ei houkutellut ulkomaisia rahoittajia. Köyhämaa perustikin itse yrityksiä ja ajan saatossa Köyhämaa vaurastui. Se tarjosi kansalaisilleen hyvinvoinnin, jota maailmalla kadehdittiin.

Köyhämaan yritysten kruununjalokivi oli energiayhtiö. Vaikka yhtiö oli perustettu turvaamaan Köyhänmaan energiahuoltoa, sen kunnianhimo ulottui kauemmas.

Sitten voimakas myrsky pimensi maan useaksi viikoksi. Sen vuoksi säädettiin laki, jossa sähköverkot omistavat yhtiöt saivat nostaa voittoa suhteessa tekemiensä investointien määrään, ja investoinnit ne saivat rahoittaa korottamalla kansalta perittävää sähkönsiirtohintaa.

Köyhänmaan energiayhtiö, joka piti kotimaan markkinoita vähäpätöisinä, myi omistamansa sähköverkot ulkomaisille sijoittajille. Siitä saadut rahat se sijoitti Köyhänmaan kovin ihailemaan maahan, ostamalla sieltä yhtiön, joka myi kaasua sikäläisille käyttäjille.

Tuotto oli pientä, mutta määrät olivat suuria ja mikä tärkeintä; tuoton piti olla varmaa, koska hinnat olivat kiinteitä.

Kaasu tuli kuitenkin Köyhänmaan arvaamattomalta naapurimaalta. Arvaamaton maa oli viime aikoina menettänyt arvostustaan, jonka se oli päättänyt palauttaa.

Koska Arvaamaton maa toimitti halvalla kaasua ja energiaa, eivät toiset maat uskaltaneet puuttua tämän jatkuvasti pahenevaan käytökseen. Kun Arvaamaton maa lopulta hyökkäsi erään naapurinsa kimppuun, oli toisten maiden lopulta tunnustettava tekopyhyytensä ja lopetettava kauppansa maan kanssa.

Arvaamaton maa suuttui ja sulki kaasuhanaa kiinni. Ei kokonaan, mutta niin paljon, että kaasun ja muunkin energian hinta nousi.

Köyhänmaan energiayhtiö oli kauhuissaan. Kaasu, jota se myi Ihaillussa maassa, oli nyt tappiollista. Lopulta Köyhänmaan energiayhtiön oli luovuttava koko kaasuyhtiöstä.

Syksy kului kasvavan tyytymättömyyden keskellä. Maat korostivat yhteishengen merkitystä ja juhlallisia puheita solidaarisuudesta pidettiin.

Kaukana pohjoisessa, missä oli paljon kylmempää kuin muualla, Köyhämaa kyhjötti hiljaa. Lämpötila laski ja lumi tuli maahan.

Ihmisten energialaskut nousivat, toisilla yli käytettävissä olevien tulojen. Suurin osa kansasta selvisi laskuistaan, mutta eivät kaikki.

Maassa oli riitelyä erilaisten ihmisten kesken. Ne ketkä pärjäsivät, kokivat oikeudekseen ja omaksi ansiokseen pärjätä.

Levottomuuksien ja ihmisten kylmään kuolemisen estämiseksi Köyhänmaan johtajien oli otettava kontolleen ihmisten energialaskut. Köyhänmaan oli myytävä omaisuuttaan pois ja otettava paljon velkaa, myös Ihailemaltaan maalta.

Pitkän talven jälkeen koitti kevät. Köyhämaan kansa selvisi talvesta, vaikka joitakin onnettomuuksia tapahtuikin.

Se oli kuitenkin muiden maiden tuen varassa ja Arvaamaton maa oli edelleen sen naapurissa.

Toisaalta oli hienoa, että nyt muilla mailla oli Köyhässämaassa niin paljon etuja puolustettavanaan, että Köyhämaa lopulta huomattaisiin ja se voisi tuntea olonsa oikein tärkeäksi.

Matti Kuusinen

Pori

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut