Väestöennuste ei lupaa pilvilinnoja Satakunnalle, mutta kehitykseen on mahdollista vaikuttaa

2.10. 3:00

Väestöennusteet ovat poliittista dynamiittia. Ennusteisiin liitetään runsaasti eri suuntaan risteäviä odotuksia, toiveita ja tunteita. Yhteistä on se, että useimmat alueet ja toimijat ovat tyytymättömiä lopputulokseen.

Kasvavat alueet odottavat ennakoitua suurempaa kasvua. Supistuvat alueet kyseenalaistavat usein niiden tarpeellisuuden. Oma lukunsa ovat alueet, jotka sulkevat silmänsä ennusteista tai luottavat johonkin pelastavaan ihmeeseen.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI julkaisi riskeistä ja epävarmuustekijöistä huolimatta ennusteen kunnille ja hyvinvointialueille. Ennuste sisältää perusuran vuosille 2022–2040 ja kolme vaihtoehtoista väestöskenaariota.

Perusura perustuu pidemmän ajan toteutuneesta kehityksestä nostettuihin olettamiin. Kolmen skenaarion avulla monipuolistettiin kehityskulkuja lyhyemmän ajanjakson ja vaihtoehtoisten olettamien perusteella. Näin päädyttiin Kaupungistuvan, Hajautuvan ja Kansainvälistyvän Suomen skenaarioihin.

Väestöennuste ei lupaa pilvilinnoja Satakunnalle. Alueen väestö vähenisi perusuran mukaan noin 24 000 henkilöllä (–11,1 %) vuoteen 2040 mennessä.

Tilanne on samankaltainen useimmilla alueilla. Väestö kasvaisi ennusteen mukaan kaikissa skenaariossa vain Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla.

Satakunnan väestö vähenisi kolmessa vaihtoehtoisessa skenaariossa 8–12 prosentin välillä. Väestö kasvaisi vain yli 75-vuotiaissa ja vähenisi kaikissa muissa ikäryhmissä.

Satakunnan alue- ja väestönkehityksen tilannekuva on kaksijakoinen. Alueella on yhtäältä käynnissä vahva positiivinen rakennemuutos talouden, työllisyyden, yritysdynamiikan ja investointien osalta. Alueelle tarvitaan jatkossa yhä enemmän työikäistä työvoimaa, jotta alue pysyy vahvana ja elinvoimaisena. Toisaalta väestönkehitykseen ja vetovoimaan liittyvät tekijät eivät ole kilpailukykyisiä.

Vaikka luvut ovat karut Satakunnan kannalta, ei ole syytä heittää rukkasia naulaan. Päinvastoin.

Satakunnan aluetaloudellinen perusta pärjäämiselle on vahva. Kriittinen tekijä on se, löytyykö halua ja kykyä kääntää väestönkehityksen suunta. Tärkein viesti on ymmärrys siitä, että työikäisten kasvu perustuu jatkossakin täysin maahanmuuttoon. Satakunnan tilanne tasapainottuisi merkittävästi, jos ulkomailta saatu muuttovoitto kyettäisiin kaksinkertaistamaan nykytasoon verrattuna.

Tavoite on realistinen Satakunnan kannalta.

Satakunnan työllisyysasteen pitäisi nousta jatkossa noin 85 prosenttiin, jotta alueella olisi jatkossa yhtä paljon työllisiä kuin tällä hetkellä. Yhtälö ei ole ratkaistavissa ilman työ- ja koulutusperustaista maahanmuuttoa ja työllisyysasteen nousua.

Korona-ajan väestönkehitys ja kansainvälistymisskenaario osoittavat, että eri tapahtumilla, ilmiöillä ja alueiden omilla toimilla on vaikutusta väestönkehitykseen. On hyvä ymmärtää, että väestö supistuu useimmilla alueilla kuolleiden enemmyyden, ei muuttotappioiden vuoksi. Pandemia-ajan väestönkehitys on ollut aiempaa tasaisempaa, mutta ei riitä poistamaan suuria alueellisia eroja.

Väestöennuste ei ole toteuma eikä sitä pidä tulkita toteumana. Ennusteet eivät toteudu sellaisenaan, mutta ne osoittavat suunnan. Ennusteen tarkoitus ei ole ripotella tuhkaa päitten ylle, vaan kannustaa etsimään yhteisiä keinoja väestönkehityksen omaehtoiseen vaikuttamiseen.

Pahin mahdollinen kauhuskenaario on olla tekemättä mitään ja ajelehtia ilman yhteistä suuntaa.

Tohtorikoulutettava Rasmus Aro toimii asiantuntijana ja VTT Timo Aro johtavana asiantuntijana Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ssä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut