Uusi hyvinvointialue – omaishoitajien mahdollisuus?

Omaishoito on inhimillistä hoivaa, jota omaishoitajat tekevät rakkaudesta läheiseensä, kirjoittaja muistuttaa.

14.9. 18:08

Satakunnan Kansan artikkeleissa on useamman kerran viime aikoina nostettu esiin omaishoito ja siihen liittyvät ajankohtaiset aluehallituksen vaikeat päätökset. Nyt kysytään päättäjien tahtotilaa ja sitä, ollaanko valmiita lunastamaan lupauksia, joita on lukuisia kertoja omaishoitajille annettu aina ennen vaaleja.

Sanojen ja lupausten sijaan tarvitaan aitoa ymmärrystä omaishoitoon, jotta voidaan päättää sairaiden, vammaisten ja ikäihmisten hoivasta kotona.

Omaishoito on inhimillistä hoivaa, jota omaishoitajat tekevät rakkaudesta läheiseensä. Uuden hyvinvointialueen pitäisi olla omaishoitajille uusi mahdollisuus. Tarkoitushan on, että kehitetään jotakin innovatiivista, parempia palveluita ja otetaan iso askel eteenpäin, myös omaishoidossa.

Vai halutaanko omaishoidossa pyrkiä lakisääteisten minimien laidoille, niputtaen tiiviisti alueen kuntien vanhat kaavat, täysin kustannusneutraalisti?

Ajatus tuntuu melko hurjalta. Eikö nyt mennä eteenpäin ja panosteta juuri siihen, mikä on edullista ja kannattavaa?

Maakunnan ikäkehys vanhenee, laitospaikkoja vähennetään ja tavoite on, että jokainen hoidetaan mahdollisimman pitkään ja turvallisesti kotona, mutta toisaalta kuitenkin ammattihoitohenkilökunnasta on pulaa. Miten tätä kokonaisuutta aiotaan ratkaista?

Voitaisiinko omaishoitajat ottaa mukaan aktiivisesti ja koordinoidusti hoivan kokonaisuuteen? Hoivan tarpeen kasvaessa vastuuta tulee enenevissä määrin siirtymään omaisille.

Omaishoitajia tarvittaisiin paljon enemmän. Kriteereitä tulisi keventää, jotta palveluiden piiriin pääsisi helpommin ja lisäksi palkkioiden määrät tulisi oikeasti suhteuttaa työmäärään, josta yksi ihminen on vastuussa.

Päätöksenteossa pitäisi muuttaa asenteita niin, että haluttaisiin aidosti kannustaa ihmisiä omaistensa hoitoon. Omaishoitajat tunnustettaisiin ja heidän työtään arvostettaisiin.

Toisaalta niinkin voi ajatella, että omaishoidon palkkio ei ole merkittävässä roolissa omaishoidon palveluiden kokonaisuudessa, ja näin ollen kannustetaan muiden palveluiden käyttöön. Tosiasia kuitenkin on, että kaikki palvelut maksavat. Euromääräisesti suurempi omaishoidon palkkio madaltaa muiden palveluiden käyttöä, koska silloin palveluihin on paremmin varaa.

Omaishoidon tuen palvelukokonaisuuden päätöksentekoon ei voida lähteä kustannusneutraalisti – menoja on kasvatettava, nyt on panostettava omaishoitoon ja omaishoitajien hyvinvointiin.

Miltä tuntuu, kun päivästä ja vuodesta toiseen on kiinni koko ajan toisessa ihmisessä, unelmoi nukkumisesta tai pienestä hengähdystauosta ja yrittää järjestellä päivärutiinit niin, että pääsisi nopeasti kauppa-asioille tai apteekkiin. Koskaan ei voi vain sulkea ovea perässä ja lähteä.

Lisäksi epävarmuus ja huoli ovat läsnä koko ajan henkisesti, fyysisesti ja taloudellisesti. Arjessa pitää priorisoida ja aina on oltava varuillaan, valmiina yllättäviin terveysmenoihin ja valmiina toimimaan.

Omaishoitaja asettaa hoidettavansa aina kaiken edelle. Nyt olisi aika, että joku muistaisi myös omaishoitajan.

Tanja Tukkikoski

toiminnanjohtaja, omaishoitaja

Satakunnan Omaishoitajat ry

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut