Christa Lahto: Haluammeko palloiluhallin vai arkkitehtonisen taidonnäytteen?

Kirjoittajan mielestä Porin palloiluhallin tulevia käyttäjiä ei palvele taiteellinen näkemys, vaan toiminnallisuus.

13.9. 16:28

Jokaisen tässä maailmantilanteessa elävän ihmisen tulisi suhtautua kyseenalaistavasti kaikkeen ylimitoitettuun julkiseen rakentamiseen. Lähtökohtaisestikin muutoksiin on voitava ja saatava reagoida, ja myös reagoitava tilanteen niin vaatiessa.

Tarvitsemme ylipäänsä realistista suhtautumista investointeihin sekä faktaan perustuvaa tietoa kaiken päätöksenteon tueksi. Hankintoja suunnitellaan, kilpailutetaan ja toteutetaan tavalla joka ihmetyttää paikallista pk-sektoria, kuntalaisia ja osaa päättäjistä.

Kysymyksiin on välillä vaikea saada vastauksia. Moni alkaa olla jo aika kyllästynyt toimintatapoihimme.

Matkan varrella paljon muuttunut palloiluhallihanke hyväksyttiin lopulta tulevaan talousarvioon valtuuston kokouksessa syksyllä 2021. Puoliksi uusi valtuusto sai hankkeesta melko vähäisesti pohjatietoja päätöksenteon tueksi.

Taloustilanne oli jo tuolloin toki entisestään heikentynyt pandemian takia, mutta tulevaan vuoteen suhtauduttiin kuitenkin optimistisen toiveikkaasti. Pahempaa olikin luvassa, se tiedetään nyt.

Kulunut vuosi on tuonut kaikille meille tietoa tullessaan, ja tuleva talvi on monella tapaa kylmäävän epävarma.

Pori maksaa rakennushankkeistaan pahimmillaan miljoonia ylimääräistä veronmaksajilta kerättyä rahaa. Kaupungin talous ei tätä kestä. Ei varsinkaan nyt.

Palloiluhallista halutaan tehdä toistaiseksi tuntemattomasta syystä jonkinlainen arkkitehtoninen taidonnäyte. Tulevia käyttäjiä ei taiteellinen näkemys palvele, vaan toiminnallisuus.

Tämän olen tuonut selkeästi esiin viime talvesta lähtien. Toiminnallisuus on syy, miksi kaikkein heikoimmin varusteltuna käyttöominaisuusvertailussa esitelty rakennelma ei tullut valituksi, eikä sitä suositeltu.

Mikä järki olisi ollut maksaa täydellisenä torsona esitellystä pienestä hallista isompaa hintaa kuin kokonaisesta uudesta koulusta isoine liikuntasaleineen?

Voisin kirjoittaa aiheesta ja melkoisiksi farsseiksi päätyneistä asioista kymmeniä tuhansia merkkejä, mutta tiivistän kysymykseni tähän.

Miksi meille porilaisille ei katsota kelpaavan vaadituilta käyttöominaisuuksiltaan täysin samansisältöinen palloilu-/monitoimihalli kuin esimerkiksi on toteutettu:

– Joensuussa oleva Mehtimäen palloiluhalli/ Motonet Areena (10,7 miljoonaa euroa/ sisältää yksityisrahoitusta 2,7 miljoonaa).

– Hämeenlinnassa Loimua Areena (13,1 miljoonaa euroa). Liikuntasali 65m x 42m, joka jaettavissa väliverhoin kolmeen kenttään (noin 42m ×21,5m). Keskimmäinen kenttä jaettavissa väliverhoin vielä kolmeen 21,5 m x14m lohkoon. Kuntosali ryhmiä varten. Telinevoimistelusali, jossa mm. volttimonttu. 16 pukuhuonetta, joissa kaikissa suihkut. Kahvila-ravintola.

Rakenneratkaisuilla muun ohella on aika iso taloudellinen merkitys.

Miksi haluamme maksaa muun muassa arkkitehtuurista melkein 10 miljoonaa ylimääräistä?

Onko käyttöominaisuuksiltaan vastaava, ja todennäköisesti muun muassa energiatehokkaampikin, edullisempi halli meille liian ruma?

Christa Lahto

kaupunginvaltuutettu, teknisen lautakunnan jäsen (ps.)

Pori

Mielipidekirjoitukseen lisätty 13.9.2022 klo 18.05, että kirjoittaja on myös teknisen lautakunnan jäsen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut