Rohkeutta, porilaiset päättäjät – täällä kaikki uusi nähdään uhkana

Tamperelaiset rakensivat Tampere-talon, porilaiset eivät mitään vastaavaa, kirjoittaja harmittelee.

10.9. 20:05

Vanhaa lasten lorua mukaillen kysyn: Mistä on kasvavat kaupungit tehty? Ja vastaan: Rohkeudesta, oivalluksista ja uudistumisesta.

Porin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden palloiluhallin rakentamisen Poriin. Asian olisi luullut olevan sillä sinetöity, mutta näin ei ollutkaan. Käynnissä oleva tapahtumasarja tuo mieleeni menneisyyden kuviot Porissa.

Olen haastatellut toimittamaani kirjaa varten kymmeniä porilaisia politiikassa mukana olleita, mukana olevia ja politiikkaa syystä tai toisesta läheltä seuraavia ihmisiä. Tarinoissa toistuu, yli puoluerajojen, yksi suuri harmituksen aihe.

Poriin suunniteltua musiikki- ja kongressitaloa ei koskaan rakennettu. Kyseessä oli Porin Kirjurinluotoon suunniteltu kongressikeskus. Se olisi ollut Finlandia-talon jälkeen Suomen toinen samaa kokoluokkaa oleva kongressitalo. Hanke käynnistettiin vuonna 1980 ja siitä luovuttiin lopullisesti 1986. Talon käyttäjiä olisivat olleet Porin kaupunginorkesteri ja ooppera sekä Porin teatteri ja paikalliset harrastajateatteriryhmät. Pori Jazz -festivaali olisi pitänyt siellä konserttejaan.

Hanke eteni hyvin ja sai poliittisen kannatuksen. Järjestettiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu ja tanskalainen arkkitehtitoimisto suunnitteli rakennuksen.

Kuten tiedämme, hanke ei koskaan edennyt loppuun asti. Edessä oli eduskuntavaalit ja kokoomuksen ehdokas keksi loistavan vaaliteeman, hankkeen kaatamisen. Ehdokas pääsi eduskuntaan, mutta Pori jäi ilman kongressikeskusta. Sen sijaan Tampere rakensi Tampere-talon, joka on Pohjoismaiden suurin konsertti- ja kongressikeskus.

Poriin ei tullut kongressikeskusta, eikä sen puoleen muillakaan investoineilla voi kehua. Porin toria komistaa uusi torirakennus, mikä on todella hieno asia, mutta muuten näyttää ankealta. Torilava on rakennettu, mutta aivan hirvittävällä vastustuksella sekin. Porissa on hieno uimahalli ja Samkin kampus on ylpeyden aihe.

Mutta se, että Porissa olisi edes pieni murunen sitä samaa vetovoimaa, mitä Tampere edustaa, on valovuosien päässä. Porilaisilta päättäjiltä puuttuu rohkeus nähdä laajemmin. Hanke toisensa jälkeen kaatuu, kaikki uusi nähdään uhkana.

Porin strategia 2030 määrittelee porilaiset arvot. Niiden joukossa on rohkeus. Termiä on selitetty seuraavasti: “Tartumme epäröimättä uusiin mahdollisuuksiin. Villit ja uniikit ideat houkuttelevat ja vievät meitä eteenpäin. Rohkaisemme toisiamme luovaan ajatteluun. Sitkeys ja luja tahto kantavat meidät yli esteiden.”

Tämä on paperille kirjoitettu tavoite. Käytäntö näyttää aivan toiselta. Pori on jämähtänyt paikoilleen ja kaikki uusi kaadetaan milloin milläkin perusteella.

Porin uusi palloiluhalli olisi toteutuessaan iso asia porilaisen liikunnan puolesta. Nykyiset tilat ovat riittämättömiä ja urheilutalo on vanhanaikainen ja vähintäänkin perusteellisen remontin tarpeessa. Uuden palloiluhallin sanotaan maksavan liikaa verrattuna muiden paikkakuntien vastaaviin.

Jos näin on, niin valmistelkaa hanke uudelleen, mutta toivottavasti koko hanke ei kaadu.

Porilainen logiikka on kurjuuden maksimoimista. Miksi pitäisi panostaa urheiluun, kun kulttuuriinkaan ei ole panostettu? Miksi rakennettaisiin palloiluhalli, vaikka joukkoliikenne ei toimi kunnolla? Miksi tehdään isoa, kun voitaisiin tehdä paljon pienempää?

Poriin ei ole tunkua. Ihmiset muuttavat mieluummin esimerkiksi Tampereelle. Olisiko aika rehellisesti miettiä miksi. Sen sijaan, että keksitään lukuisia syitä olla tekemättä mitään, olisi aika vaihtaa suuntaa.

Mitä, jos Pori Strategia 2030 voisi olla kauniiden sanojen lisäksi myös konkreettisia tekoja Porin vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden lisäämiseksi.

Anne Liinamaa

porilainen veronmaksaja

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut