Työvoimavaltaiset palvelualat, kuten matkailu-, majoitus- ja ravintola-ala ovat yksi suurimmista nuorten työllistäjistä. Jopa yli 30 prosenttia alojen työvoimasta on alle 26-vuotiaita ja 55 prosenttia alle 35-vuotiaita nuoria.
Näiden lukujen valossa alojen sosiaalista roolia nuorten työmarkkinoille saattamisessa voidaan siis kuvata ratkaisevaksi.
Viime aikoina alan työmarkkinat ja työllisyystilanne ovat kuitenkin muuttuneet merkittävästi. Tämä johtuu koronapandemian ja maailmantilanteen tuomasta epävarmuudesta, joka on vaikuttanut matkailu-, majoitus- ja ravintola-alan talouteen ja työllisyyteen.
Vuoden 2020 keväällä korona iski alan työllisyyteen voimalla. Samana vuonna alan työllisten määrä väheni Suomessa 25 400 henkilöä (-16 prosenttia) ja työllisyyden heikkeneminen kohdistui lähinnä nuoriin. Samalla nuorten pääsy alan koulutuksesta työmarkkinoille vaikeutui yritysten laskeneen liikevaihdon ja konkurssien sekä runsaiden irtisanomisten ja lomautusten vuoksi.
Lisäksi useat alan työntekijät ovat viime vuosina vaihtaneet työmarkkinoiden muutoksen takia alaa oman toimeentulonsa takaamiseksi. Esimerkiksi majoitusalalta vaihtoi vuonna 2020 muille toimialoille lähes viidennes alan työllisistä. He eivät ole palanneet tai palaamassa aikaisempaan työpaikkaansa. Tämä on korostanut uusien nuorten työntekijöiden merkitystä alalla.
Tilanteen eteneminen alan elpyessä laukaisi puolestaan pulan osaavista työntekijöistä, joka haittaa jo yritysten toimintaedellytyksiä. Työntekijäpulan vuoksi yritykset ovat joutuneet supistamaan aukioloaikojaan tai jopa sulkemaan ovensa kokonaan.
Tilanne on silti kaksijakoinen ja tämä niin sanottu koronasukupolvi kohtaa edelleen voimakasta epävarmuutta oman alansa laadukkaan työpaikan ja oman kestävän työuransa löytämisessä. Yritysten arkea leimaavat vielä uhkakuvat uudesta pandemiasyksystä ja hintojen noususta johtuva kysynnän epävarmuus alan palveluja kohtaan. Tämä vaikuttaa yritysten mahdollisuuksiin tarjota työtä.
Matkailu-, majoitus- ja ravintola-alan työmarkkinoiden ja työllisyystilanteen ollessa näin haavoittuva onkin entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota alan veto- ja pitovoimaan nuorten silmissä. Nuorten sitouttamiseksi alalle he tarvitsevat nyt tukea ja erilaisia toimenpiteitä heidän työllisyytensä ja työllistettävyytensä lisäämiseksi alalla. Nämä ovat oleellisia, jotta alan elpyminen ja kasvu voitaisiin taata pitkällä tähtäimellä.
Nuoret kaipaavat tietoa alan monipuolisista työmahdollisuuksista ja urapoluista sekä osaamista urasuunnittelusta ja valmiuksia työnhakuun. Samalla heidän työllisyyttään tulisi vahvistaa rakentamalla erilaisia ponnahduslautoja koulutuksesta työmarkkinoille työkokemuksen saamiseksi. Yritysten yksilöllisiin tarpeisiin tarvitaan myös nopeaa täsmäkoulutusta nuorten osaamisen täydentämiseksi. Nämä kaikki edellyttävät entistä laajemmin erilaisten toimijoiden, niin oppilaitosten, työnantajien ja viranomaisten, yhteistyötä.
Alalla, jossa laadukas asiakaskokemus on yritysten ehdoton kilpailuetu, tulisi myös pohtia tarkemmin nuorten työntekijäkokemusta.
Miten nuoria johdetaan heidän arvoihinsa soveltuvalla tavalla ja heidän työhyvinvointinsa taataan? Perehdytys, motivointi, vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen sekä osaamisen kehittäminen – kaikki nämä tekijät auttavat sitouttamaan nuoria alalle sekä vaikuttavat sen imagoon ja houkuttelevuuteen nuorten silmissä. Pidetään siis alalle tulevista nuorista kiinni ja tehdään heille alasta houkutteleva vaihtoehto.
Sanna-Mari Renfors
FT, tutkimuspäällikkö
Satakunnan ammattikorkeakoulun Matkailun kehittämiskeskus
Anne Paavilainen
projektipäällikkö
Satakunnan ammattikorkeakoulun Matkailun kehittämiskeskus, ESR-rahoitteinen #MATKAAN-hanke