Porin perusterveydenhuollon tilanne huolestuttaa kokenutta lääkäriä: ”Työntekijöiden puutteessa työn kuormittavuus kasvaa ja tekijät uupuvat hoidon laadun heiketessä ja hoitovirheiden lisääntyessä”

Kirjoittaja on huolissaan erityisesti niistä potilaista, jotka tyytyvät potemaan vaivojaan yksin, kun eivät saa yhteyttä ammattilaiseen.

5.9. 20:07

Perusterveydenhuollon resurssipula on tahtonut viime aikoina jäädä tärkeämpinä pidettyjen uutisoitavien asioiden jalkoihin. Koska koen olevani ehdottomasti julkisen terveydenhuollon lääkäri, en voi olla ottamatta kantaa Poriin suunniteltuun terveyskeskuksen uuteen toimintamalliin, vaikka eläköidyin heinäkuun alussa.

Toimintamallin mukaan potilas ei voi varata itselleen vastaanottoaikaa. Hänen tulee ottaa yhteyttä puhelimitse terveysasemalle, jossa hoitaja vastaa, haastattelee ja arvioi vastaanoton tarpeen ja kiireellisyyden. Jos kyseessä ei ole päivystyksellinen ongelma, potilas laitetaan ajanvarauslistalle, ja hän jää odottamaan lääkärin tai hoitajan takaisinsoittoa ja edelleen tämän arviota jatkohoidon suhteen.

Minulla ei ole yksinkertaista ratkaisua monista ongelmista koostuvaan vyyhteen ja tiedän, että keskeneräistä työtä ei pitäisi arvostella, mutta tiedän myös, että THL:n Satakuntaan suuntaamilla varsin mittavilla hankerahoilla voisi saada paljon parempaakin kuin nyt saadaan.

Ongelmien juurisyy on resurssipula. Rahasta on aina puutetta, mutta terveydenhuollossa pahin pula lienee pula osaavasta henkilökunnasta. On pulaa sekä lääkäreistä että hoitajista. Palkkaa pitäisi saada lisää, mutta esiin nousevat myös työolosuhteet.

Työntekijöiden puutteessa työn kuormittavuus kasvaa ja tekijät uupuvat hoidon laadun heiketessä ja hoitovirheiden lisääntyessä. Henkilökunta irtisanoutuu ja uuden saaminen näihin olosuhteisiin on liki mahdotonta.

Kokemuksesta tiedän, että vastaanotolle pyrkii perusterveitä kansalaisia, jotka toivovat pääsevänsä terveystarkastukseen ja tutkimuksiin, joille ei varsinaisesti ole mitään perustetta.

Huolestuttavaa on kuitenkin se, että vastaanotolle on pyrkimässä myös niitä, jotka eivät ehkä osaa selittää vaivaansa ja jotka tyytyvät siihen, että eivät onnistu saamaan yhteyttä ammattilaiseen. Suurten ikäluokkien kasvaessa heidän osuutensa tullee kasvamaan ja heidän ongelmansa tulevat kuormittamaan sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa pahentuessaan.

Potilaita hoidettaessa moniammatillisuus on nykyaikaa. Terveydenhuollon henkilöstö työskentelee yhdessä potilaan parhaaksi. Kukin tekee koulutuksensa mukaista työtä. Yhteistyö lisää työn mielekkyyttä ja potilasturvallisuutta, samoin kuin hyvä rakenteellisen hoitosuunnitelman laatiminen, tehdään se sitten erikoissairaanhoidon päivystyksessä tai terveyskeskusvastaanotolla.

Nyt Porissa Puuvillan terveysasemalle ensimmäiseksi pilotoidussa tiimityömallissa on hyviä aineksia, mutta niiden avulla ei ratkaista työvoimapulaa. Potilas ei saa yhteyttä terveysasemalle muutoin kuin puhelimitse tai sähköisesti. Lain määrittämä hoitotakuu saadaan täytetyksi potilaan jäädessä odottamaan yhteydenottoa. Tällä hetkellä jonossa on yli kuukauden ajan soittoa odottaneita potilaita.

Erikoistumisvaiheensa mukaisesti 6–10 vuotta opiskellut lääkäri siis käyttää liki puolet työajastaan puhelimessa ajanvaraajana. Kyse ei ole potilaan hoidosta tai ohjauksesta, vaan puhelinjonolistan kiireellisyysarvioinnista ja sitten potilaan tavoittelusta ja ajan tarjoamisesta. On ymmärrettävää, että päivän työtunnit eivät enää riitä kovinkaan monen potilaan vastaanottamiseen.

Potilaan puhelimessa antamat esitiedot ovat tärkeitä, mutta jokainen terveyskeskustyötä tehnyt lääkäri tietää, kuinka vaikea on arvioida epämääräisiä oireita pelkkien esitietojen perusteella. Vuosien kokemuksenkaan perusteella en uskaltaisi ottaa varmaa kantaa potilaan kuvaamiin oireisiin pelkkien esitietojen perusteella häntä tuntematta ja selvää on, että mitä vähemmän on kokemusta, sitä vaikeampaa kannanotto on.

Ymmärrettävää on myös se, että tämmöisen työpaikan ei katsota täyttävän yliopiston laatimia harjoittelun hyväksyttävyyskriteerejä, eikä opiskelijoita voida ottaa työhön.

Olen pelkästään iloinen, jos olen väärässä, mutta arvioin, että konsulttifirma ei ratkaise Porin perusterveydenhuollon ongelmia lääkäripalvelujen ”etämyynnillä” eikä tarjottuun ratkaisuun liity mitään takuuta.

Tellervo Seppälä

LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, eläkkeellä oleva terveyskeskuslääkäri

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut