Ovatko Porin vanhushuollon kriteerit kohdallaan?

Kirjoittajan mielestä hoivapaikan saamisen kriteerit ovat Porissa liian tiukat.

18.8. 21:15

Toimin yli 90-vuotiaan muistisairaan leskimiehen edunvalvontavaltuutettuna. Kerron parin vuoden ajalta, miten Porin vanhushuolto on hänen kohdallaan toiminut.

Vanhus on vuoden 2021 kesään asti asunut kotonaan. Toimintakyky on voimakkaasti heikentynyt. Kotipalvelu on häntä auttanut, käyntejä on ollut neljä kertaa vuorokaudessa.

Heinäkuussa 2020 hän kaatui kodissaan. Seurauksena oli sairaalareissu, joka kuntoutuksineen kesti kaksi ja puoli kuukautta.

Saman vuoden joulun alla sattui läheltä piti -kaatuminen – onneksi olin lähellä ja sain hänestä otteen ennen kaatumista.

Tammikuussa 2021 hän jälleen kaatui ja loukkaantui. Nyt sairaalareissu kesti noin puolitoista kuukautta.

Maaliskuussa geriatrian erikoislääkäri kävi tekemässä toimintakykyarvion hänen selviytymisestään kotona. Lausunto oli selkeä: vanhus ei pärjää kotonaan, vaan tarvitsee ympärivuorokautisen hoivapaikan.

Huhtikuussa pidettiin hoiva-asioista palaveri, jossa oli läsnä kotihoidon palveluohjaaja ja yksi kotihoidon työntekijä. Palaverissa todettiin, että kotihoito ei voi enempää auttaa. Sain hakulomakkeet ja selkeät ohjeet ympärivuorokautisen hoivapaikan hakemiseksi. Jäin vaikutelmaan, että vanhus saa hoivapaikan viimeistään "lakisääteisen" jonotusajan päättyessä.

Yllätys olikin melkoinen, kun heinäkuussa hoivapaikkahakemukseen tuli kielteinen päätös. Soitin päätöksen tekijälle kysyäkseni perusteluja. Kielteisen päätöksen syy oli ”kriteerit”.

Vanhus ei tarvinnut ympärivuorokautista hoitoa, koska hän nukkui yönsä hyvin. Lisäksi hän oli hakuprosessin kestäessä itse ilmoittanut, että hän vielä pärjää kotonaan. Myös kotihoidon työntekijä oli nyt samaa mieltä.

Turvallisuustekijöillä ei ollut mitään merkitystä. Sain ohjeet tehdä asiasta oikaisuvaatimuksen, mutta totesin sen turhaksi.

Muutama viikko kielteisestä päätöksestä vanhukselle sattui taas kotonaan vahinko, joka johti tällä kertaa jo leikkaushoitoa ja "varaosaa" vaativaan sairaalahoitoon. Tapaturma oli siis jo kolmas noin vuoden sisällä ja koko ajan vanhus oli kuulunut kotihoidon palvelujen piiriin.

Surullista on se, että tällaista tapahtui peruspalveluministeri Krista Kiurun kotikaupungissa.

Tästä kolmannesta tapaturmasta sisuuntuneena sitten tein oikaisuvaatimuksen, joka sekin osoittautui sittemmin turhaksi.

Onneksi kaupunginsairaalan henkilökunnasta löytyi inhimillisyyttä. Leikkauksen jälkeisellä hoitojaksolla häntä hoitanut lääkäri ihmetteli, miten tämän kuntoinen vanhus on saanut asua kotonaan. Pikavauhtia järjestettiin tarvittavat lausunnot ja palaverit, joiden seurauksena vanhus on viime syyskuusta lähtien asunut ympärivuorokautisen hoivan piirissä kompuroimatta itseään kertaakaan sairaalakuntoon.

Olen viimeisen 15 vuoden aikana saanut seurata kotihoidon toimintaa kahden eri henkilön kohdalla. Ensimmäinen tapaus, lähiomaiseni, lopulta kuoli kotiinsa ja hoitaja hänet aamukäynnille tullessaan löysi lattialle tuupertuneena.

Yllä olevan tarinan henkilö koki vuoden aikana kolme sairaalahoitoa vaatinutta tapaturmaa kotonaan, vaikka kotihoitajan käsityksen mukaan vanhus vielä pärjäsi kotonaan.

Kotihoitojärjestelmä ei anna kovin vakuuttavaa kuvaa itsestään. Ajatuksena se on varmaan monenkin mielestä hieno juttu, mutta käytännössä ei. Liian pitkälle vietynä se mahdollistaa laillistetun heitteillejätön.

Tehokkuusmielessäkin järjestelmä on huono, varsinkin maaseudulla hoitajan työajasta yli puolet menee ajellessa autolla paikasta toiseen. Näin minulle kertoi kotihoidon työntekijä. Saman ajan voisi käyttää keskitetyn hoidon piirissä potilaan kannalta paljon tehokkaammin.

Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi vuoden alusta. Vastuutehtäviin on jo valittu ja nimetty erilaisia kärkiosaajia, ja heille on myös määritetty melkoisen kovat palkat.

Tehkääpä siis palkkanne eteen työtä, jotta vanhusten hoito saadaan inhimilliselle tasolle. Kotihoidosta on irrotettavissa monta hoitajaa täyttämään hoivakotien henkilöstövajetta.

Omalla kohdallani todelliset vanhuusvuodet ovat vielä edessä, mutta kovin pettynyt olen vanhushuollon tilaan, jos itsekin joudun vielä heitteillejätön kokemaan.

Kotihoitoon pettynyt

Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä kirjoituksen kohteena olevan muistisairaan miehen yksityisyyden suojelemiseksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut