Venäjä käyttää kiellettyjä aseita siviilejä vastaan

12.8. 22:07

Pahan valta perustuu tunnetusti kilttien ihmisten välinpitämättömyyteen, joten kaikkea ei voi hyväksyä, eikä varsinkaan kiellettyjen aseiden käyttöä siviilejä vastaan, eikä tällaista toimintaa saa tukea. Venäjä käyttää kyseenalaisia keinoja sodankäyntiin ja sitä ei voi hyväksyä. Kiellettyjen aseiden käyttö siviilejä vastaan on erityisen häikäilemätöntä.

Venäjä käyttää Ottawan sopimuksessa kiellettyjä erilaisia maamiinoja Ukrainassa ja uhrit ovat usein siviilejä ja lapsia.

Miinoja voi levittää kauas tykistöllä, raketinheittimillä tai ilma-aluksilla laajoille alueille. Miinoja on vaikea havaita ja ne ovat suuri vaara myös siviiliväestölle sodan jälkeenkin. Venäjä käyttää jalkaväkimiinoja Donbasissa, arvioi Britannian puolustusministeriö tiedusteluraportissaan. Venäjä pyrkii suojelemaan puolustuslinjojaan miinoilla Donetskissa ja Kramatorskissa. Kyseessä on todennäköisesti neuvostoliittolainen PFM-1-miina. Se ei yleensä ole välittömästi tappava, mutta haavoittaa hyvin vakavasti. Se räjäyttää esimerkiksi helposti vaikka jalkaterän kokonaan irti.

Miinat voivat aiheuttaa vakavia vammoja siviiliväestölle. Brittien mukaan Venäjä käyttää PFM-1- ja PFM-1S -miinoja, joita kutsutaan perhosmiinoiksi ja sirotemiinoiksi. Muun muassa Suomen allekirjoittama Ottawan sopimus kieltää sirotemiinat. Venäjä ei ole sopimusta allekirjoittanut.

Kyseisillä miinoilla on kiistelty maine, koska niiden on väitetty haavoittaneen lukuisia lapsia sodassa. Syyksi on epäilty sitä, että miinat näyttävät lapsista leluilta.

YK:n ihmisoikeusneuvosto kertoo uutistoimisto Reutersin mukaan kuulleensa useista luotettavista lähteistä, että Venäjän armeija on käyttänyt myös rypälepommeja Ukrainan asuinalueilla. Neuvoston mukaan rypälepommien käyttö voi olla sotarikos.

Kyseessä on ilmasta pudotettava kuormattu ammus, joka aukeaa ilmassa levittäen pommeja laajalle alueelle. Vaikka kaikki pommit eivät räjähtäisi välittömästi, räjähtämättöminä ne ovat edelleen vaaraksi myös siviileille.

Congressional Research Service -tutkimuslaitoksen julkaiseman raportin mukaan ensimmäiset väitetyt havainnot Venäjän käyttämistä rypälepommeista tehtiin Ukrainan sodan ensimmäisenä päivänä 24. helmikuuta. Summittaisissa pommituksissa on ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan kuollut satoja siviilejä.

Pertti Salo

FM, yrittäjä ja opettaja

Eurajoki

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut