Tulevaisuudessa kuntien ydintehtävänä on koulutus- sekä työvoima- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen. Tutustuin Porin uuteen strategiaan ja katsoin, miten Pori uudessa strategiassaan vastaa erityisesti koulutukseen liittyviin tulevaisuuden haasteisiin.
Strategia on hienosti laadittu YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 pohjalle, mutta valitettavasti se on jäänyt lähes kokonaan visiotasolle, eikä sisällä konkreettisia suunnitelmia ja keinoja, joilla tavoitteisiin aiotaan päästä.
YK:n toimintaohjelman neljäntenä kohtana on hyvä koulutus. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki nuoret suorittavat ilmaisen perus- ja keskiasteen koulutuksen.
Tavoite pyrkii myös tarjoamaan kaikille mahdollisuuden edulliseen ammatilliseen koulutukseen ja poistamaan sukupuolen ja varallisuuden aiheuttaman eriarvoisuuden, jotta kaikilla olisi mahdollisuus laadukkaaseen korkeakoulutukseen.
Oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttomaan toisen asteen koulutukseen siirtymisen jälkeen Suomi muodollisesti täyttää 4. tavoitteen vaatimukset, mutta onko näin myös käytännössä?
Saavatko kaikki oppijat kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot, taidot ja asenteet vuoteen 2030 mennessä?
Strategian Osaava Pori -kohdassa luvataan koulutustarjonta varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Terveelliset, turvalliset ja tarkoituksenmukaiset oppimisympäristöt sekä laadukasta opetusta varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Monikielistä lukio- ja ammatillista koulutusta sekä oma monitieteinen yliopisto.
Hyviä visioita ja tavoitteita, mutta konkretia puuttuu.
Lukion ja ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö, oppivelvollisuuden laajentaminen, tutkintoon valmentava koulutus (TUVA), korkeakouluhaku sekä menossa olevat kehittämishankkeet ovat kaikki uudistuksia, joiden toteuttaminen edellyttävät peruskoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön merkittävää lisäämistä.
Porin strategiaan ei ole liitetty toimintasuunnitelmia, joten tutustuin vielä Porin Kasvatuksen ja sivistyksen kehittämisohjelmaan 2019–2028, mutta sieltäkään en löytänyt suunnitelmia, joilla koulutuksen ajankohtaisiin uudistuksiin vastataan.
Kehittämisohjelmassa esitetään varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön pitkän tähtäimen tavoitteita, mutta toisen asteen ammatillinen koulutus on kokonaan unohdettu.
Suomen kaikista perusopetuksen päättävistä hakijoista 42 prosenttia haki ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen ja 53 prosenttia lukioon. Todennäköisesti Porissa luvut ovat samaa tasoa, joten tuntuu huolestuttavalta, kun lähes puolet ikäluokasta jää kehittämisohjelman ulkopuolelle.
Toivottavasti viranhaltijoilta ja kunnanvaltuutetuilta löytyy vielä voimavaroja laatia kaikkia koulutusasteita ja -muotoja koskevat konkreettiset tavoitteet ja toimintasuunnitelmat sekä mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista seurataan.
Jukka Söderdahl
Pori