Fosforimallinnosten harha

Kirjoittaja suhteutuu epäilevästi mallinnuksiin, jotka näyttävät, että erityisen suuri osa fosforia tulisi vesistöihin juuri pelloilta. Kuvassa virtaa Punkalaitumenjoki.

13.8. 19:45

Salaojayhdistyksen maaliskuun 2022 uutiskirjeessä oli otsikko: ”Icecream-mallilla arvioidut fosforikuormat moninkertaiset verrattuna mitattuihin”. Mittaustulosten ja ympäristöviranomaisten käyttämän malli ero on yli 400 prosenttia.

Mikä on tällaisten mediaviestinnässäkin laajasti käytettyjen mallien tarkoitus?

Peltojen fosforivalumat täytyy saada näyttämään paljon suuremmilta, mitä ne todellisuudessa ovat. Kun todellinen kolmen vuoden mittausten keskiarvo on 0,4 kilogrammaa fosforia hehtaarilta, antaa Syken malli laskennallisesti 1,7 kilogrammaa hehtaarilta.

Mittauksessa on kysymys kokonaisfosforimäärästä, jossa on mukana pintakulkeuma ja salaojista saatu fosforipitoisuus.

Aalto-yliopiston Saga Sundholmin diplomityö tehtiin Sykessä. Koepaikkana oli Gårdeskullan kartanon savipellot Siuntiossa vuosina 2008–2019. Työn tulokset ovat arvokkaat ja paljastavat. Tulokset kertovat myös kiintoaineen kulkeutumasta.

Kysyn, onko tällaisilla rakennetuilla Syken ja Luken malleilla todellista arvoa?

Ovatko niihin perustuvat väitteet fosforin kulkeutumisesta pelloilta vesistöihin lainkaan totta?

Nyt keväällä viestittiin laajasti muun muassa paneelin johtajan Seppo Knuuttilan suulla, että peltojen fosforivalumat Itämereen ovat 85 prosenttia kokonaisvalumasta. Toki niillä on media-arvo, jolla saadaan vaikutus kansalaisiin ja päättäjiin.

vuonna 2010 kuuntelin Proagrian ympäristöasiantuntijan esitelmää. Esitelmässä maatalouden fosforipäästöt mainittiin olevan 70 prosenttia kokonaispäästöistä.

Pidin sitä silloinkin älyttömän suurena ja virheellisenä tietona. Kysyin esitelmöitsijältä, mistä tämä 70 prosentin osuus saadaan. Hän vastasi hämillään, että se on jossakin porukassa päätetty.

Reilussa vuosikymmenessä maatalouden osuutta on vielä nostettu 70:stä 85 prosenttiin. On lisätty prosentteja, jotta saataisiin kansaan parempi pelotevaikutus?

Minua harmittaa Punkalaitumenjoen rannalla Huittisissa asuvana masinoidut, virheelliset mielikuvat.

Kuvaan yhtä mediassakin näkynyttä viestiä. Voimakkaan sateen jälkeen noin vuorokauden kuluttua Punkalaitumenjoen pinta nousee reilusti ja virtausnopeus kasvaa. Joen vesi muuttuu harmaan saviseksi ja virran voimistuessa ”kiehuu” savisena.

Virheellinen mielikuva on se, että savisuus on tullut maanviljelijöiden pelloilta. Pelloilta salaojista tuleva vesi on kirkasta, siinä savisuus on vähäinen. Savi lähtee virran mukaan joen pohjasta ja kaarteista, kun virtausvoima kasvaa.

Länsi-Suomen länteen laskevat joet virtaavat syvällä savitasankoon kuluttamissaan kanjoneissa ja vievät joka päivä maa-ainesta mukanaan Itämereen. Saviaineksessa on aina suhteellisen vakio määrä vaikealiukoista fosforia.

Tästä luonnon ikuisesta ravinnekierrosta syytetään täysin virheellisesti, mutta tietoisesti maanviljelijää.

Jukka Tuori

”totuuspaneelin jäsen”

agronomi, kaupunginvaltuutettu (kok.)

Huittinen

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut