Pesäpaikat autioituvat pääskyjen vähentyessä

Kirjoittajan mukaan räystäspääsky pesi hänen kotikulmillaan Ulvilan reunamilla vuosikymmenet – huippuvuonna oli 25 pesää – mutta 2000-luvun myötä pesijöitä ei ole enää ollut.

10.8. 17:26

Me maaseudun ihmiset olemme pääskyjen ystäviä. On ollut murheellista seurata niiden voimakasta vähentymistä.

Vanhalla kotipaikallani Ulvilan syrjäkulmilla räystäspääsky oli jokavuotinen pesijä yli 40 vuotta: 1959–2001. Huippuvuonna 1974 oli 25 pesää, vielä 1980 24 pesää, mutta sitten alkoi vähittäinen hiipuminen, kunnes 2002 ei enää pesijöitä ollut ainuttakaan.

Lentäviä pikkulintuja saalistava nuolihaukka on erikoistunut pääskyjen ja kiurujen saalistukseen, vaikka sille kelpaavat myös sudenkorennot.

Loppukesällä nuolihaukka oli kotipaikallani tavanomainen vieras, mutta kun pääskyjä oli vielä runsaasti, haukan oli vaikea yllättää pääskyjä. Kun pääskyjä on vähän, nuolihaukan saalistus on tehokkaampaa – ja minun mielestäni tuhoisampaa.

Porin kirjastoon tulee Suomenselän linnut-lehti. Siinä vuoden 2020 haukka-katsauksen kirjoittaja suosittelee rakentamaan nuolihaukalle pesälaatikoita, jotta rengastajan ei tarvitse hakea variksen pesiä, jotka ovat nuolihaukan luonnollisia pesäpaikkoja (se ei itse rakenna pesää). Sama suositus toistetaan uusimmassa Linnut-vuosikirjassa.

Myös korpin pesiä nuolihaukka käyttää pesintäänsä. Varttuneemmat harrastajat voivat varmasti opastaa rengastajaa variksen ja korpin pesien hakemisessa ja löytämisessä, jotta tämä uhanalaisten pääskyjen ja kiurujen saalistajan keinotekoinen ja turha auttaminen saadaan loppumaan.

Olisinpa halunnut nähdä sen tilanteen, kun rengastaja kysyy maatilan emännältä lupaa nuolihaukan tekopesällensä. Tuskin kertoo, että nuolihaukka on pääskyjen merkittävin saalistaja.

Vai ripustetaanko näitä pesälaatikoita jopa ilman maanomistajan lupaa?

Pohjolan linnut värikuvin on ylivertainen käsikirja Suomen linnuista. Siinä tuodaan esiin hollantilainen tutkimus, jossa todetaan nuolihaukka-parin saalistaneen noin 340 kiurua kesäkauden aikana.

Ei se Suomesta sellaisia määriä enää löytäisi. Siihen toki vaikuttaa myös maatalouden muutokset ja peltojen tuulihaukan pöntöt. Myyrien puuttuessa tuulihaukalle kelpaavat vallan hyvin viimeisten peltolintujen lentokyvyttömät poikaset.

Esimerkiksi Paluksella räystäspääskyn pesäpaikkoja autioituu vuosittain. Lajia uhkaa jopa sukupuutto. Pääskyjen poikastuottoon saattaa vaikuttaa myös hyönteisten vähentyminen.

Jos maa- ja metsätalousministeriö olisi vastuuviranomainen, niin tulisiko silloin luonnonsuojelu paremmin huomioon otetuksi?

Olisiko silloin naakkojen määräkään päässyt kasvamaan näin ylenpalttisen runsaaksi?

Kalevi Mattila

Ulvila

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut