Äly hoi, älä jätä maaseutua – kyllä me kokeillaan!

29.7. 5:00

Paljonko olet valmis maksamaan enemmän junalipusta kuin polttoaineesta, kun matkustat Porista Tampereelle? Entä kuinka paljon pidemmän ajan olet valmis matkustamaan, jos lähtisitkin bussilla Harjavallasta Eurajoelle?

Polttoaineen hinnan yhä kallistuessa raha ei enää ole syy valita matkustamiseen omaa autoa julkisten sijaan. Suurimmaksi kysymykseksi nousee aika.

Mutta pitääkö meidän päästä liikkumaan paikasta toiseen yhä nopeammin?

Liikkuminen voi olla sujuvaa, vaikka se veisikin enemmän aikaa. Suurin ekoteko voi olla antaa aikaansa matkustamiseen ja sen suunnitteluun. Jos ajatus nostaa ajankäytön optimoijien karvat pystyyn, minulla on teille hyviä uutisia: tämä tulee helpottumaan tulevaisuudessa älykkään liikenteen kehittyessä.

Kirjoittaja muistuttaa, että myös maaseudulla on mahdollisuus kehittää yksityisautoilun rinnalle muitakin – kestäviä ja hyvää elämää mahdollistavia – liikkumisratkaisuja.

Sitowisen järjestämässä Suomi-Areena-keskustelussa murrettiin älyliikenteeseen liittyviä myyttejä. Yksi myyteistä oli, että älyliikenne on suurten kaupunkien yksinoikeus, eikä kosketa maaseutualueita. Kuten keskusteluun osallistuneet Sitowisen Ville Kilpiö, Matkahuollon Leila Lehtinen ja Espoon kaupungin Mari Päätalo, minäkin rohkenen olla eri mieltä.

Älykäs liikkuminen on jo täällä.

Kimppakyytirinki, yhteiskäyttöauto, kutsukyyti, kaupunkipyörät – erilaisia liikennekokeiluja on käynnissä myös pienissä kunnissa ja liikkuminen palveluna (mobility as a service eli MaaS) yleistyy muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla.

Esimerkiksi Kokemäellä kokeillaan tänä kesänä kaupunkipyöriä. Vajaan kolmen kilometrin matkan rautatieasemalta keskustaan hurauttaa hetkessä fillarilla hintaan yksi euro. Pyörän saa käyttöön, palvelusta voi maksaa ja suunnistaa paikasta toiseen mobiilisovelluksen avulla.

Uudessakaupungissa taas on kokeiltu kutsukyytiä, joka toimii taksin tavoin. Onnistuneena pidetty kokeilu laajeni myös oman kotikirkonkyläni Kalannin alueelle.

Älyliikenne ei ole itseisarvo, vaan keino edistää ympäristöystävällisempää, turvallisempaa ja sujuvampaa liikennettä, ja se koskee sekä ihmisten, tavaroiden että palveluiden liikkumista, muistuttivat Suomi-Areenan keskustelijat.

Älykkääseen liikenteeseen liittyy olennaisesti datan kerääminen. Ville Kilpiö muistutti, että myös harvaan asutulla seudulla datan keräämisellä on merkitystä liikenteen sujuvuuden kannalta: ruuhkien tarkkailun sijaan saatetaan tarkkailla metsäautoteiden kelirikkotilannetta.

Moni asia liikkumiskeskustelussa voi tuntua ”futuriselta hypetykseltä”. Mutta sitäkin tarvitaan, kuten Mari Päätalo toi esiin: vaikka moni asia unohtuu, jotain aina toteutuu.

Palataan julkiseen liikenteeseen. Jotta julkisen kulkuneuvon voi valita, sen on myös oltava vaihtoehto. Valitettavasti maaseudulla tämä vaihtoehto on harvojen valittavissa.

Toistaiseksi ei näytä kovin todennäköiseltä, että edes Satakunnan maaseudulla asuja voisi luopua kokonaan omasta autosta. Kuitenkin erilaisilla julkisilla ja yritysten tarjoamilla palveluilla tulee väistämättä olemaan osansa myös maaseudun liikenteessä ja liikkumisessa.

Kestävät ja hyvää elämää mahdollistavat liikkumisratkaisut tehdään yhteistyössä. Julkisten ja muiden toimijoiden kokeiluissa erityisesti meillä kuluttajilla on tärkeä rooli kokeilijoina ja mahdollisuuden antajina.

Meidän tulee haastaa ja antaa palautetta, ehdottaa ja myös vaatia. Vain näin palvelut kehittyvät sujuvammiksi ja edullisemmiksi.

Myös etä-läsnäolo on osa älykästä liikennettä. Etätyö on jo monen maaseutuasujan mahdollisuus vähentää liikkumisesta aiheutuvia päästöjä. Samalla vapaapäivää viettävä auto on vapaa jonkun muun käytettäväksi.

Voisiko maaseudun yksityisautot ajatella tulevaisuudessa osana älykkään liikenteen kapasiteettia? Voisiko oman auton antaa muiden vuokrattavaksi, kun sitä ei itse käytä?

Futuristista hypetystä tai ei, tämä toteutuu jo Suomen isoimmissa kaupungeissa. Miksei se voisi toimia maaseudullakin?

Kirjoittaja työskentelee kestäviä elämäntapoja ja energiatehokkaita ratkaisuja edistävän hankkeen koordinaattorina maaseudun kehittämisyhdistys Leader Karhuseudussa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut