Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluvat sekä hyvinvointialueen että kuntien tehtäviin

Perheen vähävaraisuus ei saisi esimerkiksi evätä lapsen mahdollisuutta harrastukseen.

14.7. 19:04

Lapsuuden ja nuoruuden olosuhteet luovat pohjan koko elämän hyvinvoinnille, terveydelle ja toimintakyvylle. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vaatii aktiivisia toimia kunnilta ja hyvinvointialueelta sekä laajaa ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Järjestöt ja seurakunnat ovat tässä työssä tärkeitä hyvinvointialueen ja kuntien kumppaneita.

Perinteisesti Suomessa on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahva painotus fyysisen terveyden ja liikunnan edistämiseen, mikä tietysti on hyvä asia. Valitettavaa on, että entisestään koronakriisin aikana lisääntyneet mielenterveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyvät tekijät ovat jääneet vähälle huomiolle.

Yksinäisyys ja mielenterveyden ongelmat ovat suuria lasten ja nuorten hyvinvoinnin haasteita. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä olisi erityinen huomio kiinnitettävä lasten ja nuorten psykososiaaliseen hyvinvointiin, kuten kiusaamisen ja yksinäisyyden ehkäisemiseen sekä mielenterveyden edistämiseen.

Hyvinvointialueen aluevaltuuston yksi keskeisin tehtävä on päättää hyvinvointialuestrategiasta. Strategia on suunnittelun ja johtamisen väline, ja se sisältää alueen toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet ja linjaukset. Lapsuuden ja nuoruuden ainutlaatuinen merkitys tulee ottaa huomioon hyvinvointialueen strategiatyössä.

Strategiassa tulee näkyä kuvaus alueen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja palveluiden tilasta, ennakoidut muutokset ja haasteet sekä toimet palveluiden kehittämiseksi ja hyvinvoinnin haasteiden voittamiseksi. Strategian on perustuttava tietoon ja tietoa tulisi kerätä myös lapsilta, nuorilta ja heidän vanhemmiltaan.

Kun eduskunta hyväksyi sote-uudistusta ja hyvinvointialueiden perustamista koskevan lainsäädännön, se edellytti, että lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi otetaan käyttöön hyvinvointialueilla mahdollisimman pian hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyttyä.

Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan päätöksen tai toiminnan vaikutuksia lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin ja oikeuksien toteutumiseen. Lapsivaikutusten arviointi on siis väline lasten etujen selvittämiseen ja siksi se tulee ottaa mukaan osaksi strategiatyötä, päätösten valmistelua, kehittämistyötä sekä toiminnan seurantaa.

Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli yhteiskunnassa. Myös täällä Satakunnassa lukuisat järjestöt toteuttavat vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, tuottavat ihmislähtöisiä palveluita ja edistävät ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Järjestöjen toiminta on ehkäisevää apua ja tukea, joka vähentää julkisen sektorin palvelujen tarvetta ja tuo tuen lähelle ihmisiä.

Hyvinvointialue ja kunnat tarvitsevat lakisääteisistä tehtävistä selvitäkseen rakenteisiin kirjattua kumppanuutta järjestöjen kanssa.

Hyvinvointialueen hyvinvointialuestrategiaan on kirjattava linjaus, miten järjestöjen tarjoama tuki, neuvonta ja ehkäisevä toiminta linkitetään osaksi hyvinvointialueen toimintoja sekä miten järjestöt asemoituvat kuntien ja hyvinvointialueen yhdyspintaan. Satakuntalaisten järjestöjen kunnilta saamat avustukset ja tuki ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä, joten nyt uudessa tilanteessa hyvinvointialueen ja kuntien järjestöille myöntämiin avustuksiin on löydettävä yhteinen linjaus. Avustusten jatkuminen ilman katkoksia on varmistettava.

Uskomme, että hyvinvointialueen myötä syntyy uusia mahdollisuuksia. Tehdään lasten, nuorten ja perheiden palvelupolut niin selkeiksi, että perhe löytää helposti tarvitsemansa avun erilaisiin tilanteisiin. Mannerheimin lastensuojeluliiton Satakunnan piiri ja paikallisyhdistykset tukevat mahdollisuuksiensa mukaan lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia. Yhdessä toimien ja kumppanuutta vahvistaen tuemme samalla kaikenikäisten asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta.

Tuula Rouhiainen-Valo

Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Satakunnan piirin puheenjohtaja

Satakunnan järjestöjen neuvottelukunnan varapuheenjohtaja

Jaana Hietakangas

MLL:n Satakunnan piirin toiminnanjohtaja

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut