Jokin kohtuus syyttämisessäkin

11.7. 19:00

Syyttäjä on kuulustellut entistä sisäministeriä, kansanedustaja Päivi Räsästä moneen kertaan, jotta hänet saataisiin tuomiolle vihapuheesta. Poliisi ei löytänyt mainittua rikosta, ei myöskään Helsingin käräjäoikeus.

Syyttäjän aseita oli homoja loukkaava pamfletti vuodelta 2004, jota koskeva syyteoikeus ei syyttäjän mielestä vanhentunut, koska Räsänen oli julkaissut siihen somelinkin 2019. Nykymuotoinen kiihottamispykälä tuli muuten voimaan vasta 2011.

Toinen syytekohta koski Räsäsen kirkon Pride-politiikan arvostelua. Kolmas oli Ruben Stillerin radio-ohjelma, jossa Räsänen sanoi, ettei "Jumala alun perin luonut ihmistä homoseksuaaliksi".

Näistä näkemyksistä voimme olla mitä mieltä haluamme, mutta käräjäoikeuden mukaan ne eivät olleet sanan- ja uskonnonvapauden suojan ylittävää vihapuhetta.

Oikeus vapautti Päivi Räsäsen kaikista syytteistä. Käräjäoikeuden mukaan Räsäsen kannanotot eivät olleet sanan- ja uskonnonvapauden suojan ylittävää vihapuhetta.

Räsäsen jahtaamisessa on erityisesti kunnostautunut valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, joka nosti syytteet huhtikuussa 2021, ja valtionsyyttäjä Anu Mantila. Käräjäoikeus käytti noin 50 000 euroa Räsäsen syynäämiseen. Syyttäjät jatkavat ylempiin oikeusasteisiin.

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio uskoo, ettei päätös muutu: "Vaikka väitteet olivat loukkaavia, hän (Räsänen) ei hyökännyt aggressiivisesti homoseksuaalisuutta vastaan eivätkä hänen väitteensä olleet äärimmäisen kärjekkäitä."

Ilta-Sanomat otsikoi pääkirjoituksensa toteamuksella "Sananvapaus voitti".

Mitä yhteiskunta tämän kiistelyn jatkamisella voittaisi?

Raija Toiviainen yritti syyttää kansanedustaja Juha Mäenpäätä (ps.) kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, kun tämä möläytti eduskunnassa herjan "vieraslajeista" maahanmuuttajia tarkoittaen.

Kansanedustajan syyttämiseen tarvitaan eduskunnan "lupa". Sitä ei tullut ja hyvä niin. Oikeuslaitoksella on parempaakin tekemistä kuin jankuttaa yhdestä sanasta, jonka normaali kansalainen unohtaa ja jättää omaan arvoonsa.

Toinen asia on, pitääkö kansanedustajalla ja ministerillä ylipäätään olla korotettu syytesuoja.

Oikeuslaitos on vuosikausia yrittänyt selvittää, voidaanko huumerikoksista tuomittu Jari Aarnio saada käpälälautaan eli elinkautiseen ruotsinturkkilaisen rikollisen Volkan Ünselin murhasta vuonna 2003 tai ainakin taposta. Tekijöinä on aikanaan tuomittu neljä suomalaismiestä elinkautiseen.

Valtionsyyttäjä Mikko Männikkö haluaa viedä Aarnion korkeimpaan oikeuteen (KKO) kuultavaksi, kun hovioikeus kaatoi käräjien jokseenkin omituisen murhatuomion. Aarnion osalta ajetaan läpi kovin koukeroista "epävarsinaista laiminlyöntirikosta". Tuskinpa KKO tähän enää sekaantuu.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe on peräänantamaton oikeuden mies. Yksi takaa-ajettu oli varusmiesalikersantti, joka 2017 kolaroi Raaseporissa Hangon radalla sotilasajoneuvolla kiskobussin kanssa. Kolme varusmiestä kuoli. Heidän omaisillaan ei ollut vaateita.

Rappe ajoi syytettä muun muassa kolmesta kuolemantuottamuksesta. Käräjäoikeuden jälkeen paikallinen kihlakunnansyyttäjä päätti luopua kaikista syytteistä, koska kyse oli tapaturmasta. Tasoristeys oli lainvastainen.

Rappe ei luovuttanut. Hän otti jutun pois paikalliselta syyttäjältä ja määräsi aluesyyttäjänviraston jatkamaan prosessia.

Länsi-Uudenmaan käräjät ja Helsingin hovioikeus kaatoivat Rappen aikeet, mutta into ei vieläkään laantunut. KKO pani touhulle stopin eikä antanut valituslupaa.

Entinen varusmies pääsi neljän vuoden piinasta.

Kirjoittaja on Satakunnan Kansan entinen päätoimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut