Suomessa yrittäjyyden edistämisen päämallit ovat sijoitus- ja velkavetoinen start up sekä ”kuolemanlaaksoista” selviämisen malli. Kolmanneksi yrityksen kehittämisen tieksi olemme olleet kehittämässä yritysten kannattavan kasvun porrasmallia Tulevaisuuden Kasvupolut Oy:n ja Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa, jolla liiallinen velkavetoisuus ja kuolemanlaaksot vältetään.
Porrasmallin kullakin portaalla on kriittiset kasvutekijät, jotka on laitettava kuntoon, jotta kasvu käynnistyisi ja jatkuisi. Porrasmallin soveltaminen tuottaa alusta asti kestäviä työpaikkoja ja verotuloja. Tämä ei ole lainkaan huono asia kansantaloudellisesti arvioituna.
Pk-yritysvaiheen kasvun vaiheet on jaettu mallissa viiteen osaan. Mallin mukaan alkuportailla tärkeitä on yrittäjän persoona, myynti ja perustiimin rakentamiskyky. Melko pian johtaminen muodostuu pullonkaulaksi ja kasvun esteeksi voi nousta myös yrittäjä itse. Esimerkiksi johtoryhmän perustaminen ja vastuun delegoiminen tulee välttämättömäksi kasvun edistämisessä jo noin 20 henkilön kokoluokan yrityksessä. Kyse on myös organisaation kyvykkyydestä yhdessä omaksua ja toimeenpanna kunkin vaiheen kriittiset kasvutekijät.
Keskimäärin eri portailla erittäin tärkeitä kriittisiä kasvutekijöitä ovat myynti ja johtaminen, asiakashankinta sekä strategisten tavoitteiden asettaminen ja strategian luonti. Ilman näitä kriittisten tekijöiden hallintaa kannattava kasvu ei käynnisty, vaan yritystä uhkaa ylivelkaantuminen ja konkurssi.
Porrasmalli on kehitetty, koska julkinen tuki Suomessa painottaa vähemmistössä olevia yli 50 henkilön kokoluokan yrityksiä, korostaa teknologia-, rahoitus- ja pääomalähtöisyyttä sekä varhaista kansainvälisyyttä. Suomessa yli 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä on määrällisesti vain noin yksi prosentti.
Tämä on iso kansantaloudellinen ongelma ja estää vaurauden syntymistä ja kasvua Suomessa. Tosin ne työllistävät hiukan yli puolet yritysten työvoimasta. Alle viisi henkilöä työllistäviä yrityksiä on noin 90 prosenttia, kun mukaan lasketaan myös maa- ja metsätalouden yritykset.
Oikein suunnatut kasvutoimenpiteet loisivat tästä 90 prosentin yritysjoukosta useita uusia työllistäviä kasvuyrityksiä, jos päättäjät niin haluaisivat. Kannattava kasvu edellyttää huomion kiinnittämistä liiketoimintalähtöisyyteen – jossa ratkotaan kulloisenkin yrityksen konkreettisia kehitysvaiheen ongelmia – sekä asiakaslähtöisyyteen ja yrittäjyyteen kytkeytyen.
Vallitsevissa malleissa useamman vuoden tuotekehittelyvaihe ja toiminnan tappiollisuus hyväksytään luonnollisena yrittäjyyteen kuuluvana asiantilana jopa opetus- ja kulttuuriministeriön yrittäjyyden korkeakouluopetusta ohjaavan erään keskeisen asiakirjan mukaan.
Asiakkaita ja myyntiä tärkeämpinä rahoituskanavina pidetään rahoituskierroksia ja julkista tukea. Huomiota on kiinnitetty liian vähän yritystoiminnan varhaisvaiheisiin ja kasvun pullonkaulojen tunnistamiseen yritysten sisältä päin.
Kannattavan kasvun kriittisiin tekijöihin ei kiinnitetä riittävästi huomiota, eikä kriittisiä kasvun esteitä pyritä poistamaan ennakolta. Tarvitaan myös paikallistalouteen sidottua mikroyrittäjyystutkimusta. Sitä harjoitetaan Suomessa aivan liian vähän.
Ottamalla kannattavan kasvun mallin soveltaminen lähtökohdaksi voidaan yritystoiminnan alusta asti tuottaa tulovirtaa nykyisten yritysten ja yhteiskunnan velkaantumista lisäävien yritystoiminnan edistämisen mallien toteuttamisen sijaan. Tämä on entistä tärkeämpää, koska toimintaympäristössä, missä pandemiat, sodat ja muut tekijät yllättävät yrittäjän ja yritystoiminnan jatkuvasti, on kyettävä nopeasti suunnistautumaan kasvun lähteille.
Nopeatempoisuus, epävarmuus, kompleksisuus ja epäselvyys ovat osa toimintaympäristön ”uutta normaalia”, ja nostalginen paluu tasaisempiin aikoihin ei ole näkyvissä ilman voimakasta irtaantumista globalisaatiokehityksestä.
Mallin tehokkaammalla levittämisellä ja soveltamisella voidaan luoda kymmeniä tuhansia pysyviä ja kestävästi verotuloja tuottavia työpaikkoja Suomessa jopa yhden hallituskauden aikana. Esimerkiksi myyntiä ja johtamista, kannattavaa kasvua painottavaa ajattelutapaa voisi soveltaa oppilaitoksissa nykyisen kuolemanlaaksoa ja start up -mallia painottavan opetuksen ja kirjallisuuden sijaan. Suomen Akatemian oma tutkimusohjelma mallin syventämiseksi edistäisi ja tehostaisi mallin vaikuttavaa käyttöä koko kansantaloudessa.
Yrjö Myllylä
YTT, Delfoi-manager, toimitusjohtaja, RD Aluekehitys Oy; senior-asiantuntija, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto
Jari Kaivo-oja
HTT, YTM, dosentti, tutkimusjohtaja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu; professori, Kazimiero Simonavičiaus yliopisto, Vilna, Liettua