Aluepolitiikalle on nyt tarvetta

26.6. 21:38

Yksi EU:n kantava periaate on ollut ”alueiden Eurooppa”, johon liittyvällä läheisyysperiaatteella on haluttu turvata alueiden ja paikallisviranomaisten valta päättää heitä koskevista asioista.

Käytännössä tämä on tarkoittanut, että määräysten toimeenpano on soviteltu paikallisten olojen ja asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Rahoitusinstrumenttina ovat toimineet aluekehitysrahastot. Yhä harvemmin näistä uutisoidaan tai edes keskustellaan.

Valtaapitävien katse on suuntautunut globaaleihin ongelmiin ja niiden ratkaisuun liittyviin kehittämisohjelmiin, päällimmäisenä ympäristö ja ilmastoasiat. EU:sta on sukeutunut pikemminkin kansainvälinen toimija, ellei jopa tuomari.

Aikaisemmin se pyrki ratkomaan jäsenmaidensa yhteisiä asioita ja keskittyi nostamaan elintasoa, teknologista kilpailukykyä niin sanotun koheesioperiaatteen mukaisesti.

EU:n budjetti ja kasalliset maksuosuudet pystyttiin pitämään yhteisesti sovituissa raameissa. Nykyisten hankkeiden kokoluokka on kasvanut moninkertaiseksi ja vastaavasti niiden rahoitukseen tarvittava rahoitus on vaarantamassa koko yhteisön kantokyvyn, puhumattakaan jäsenmaiden kasvavasta velkataakasta.

Kunnianhimoiset vihreän siirtymän kehittämisohjelmat, kuten Green Deal ja niiden aikataulut eivät ota huomioon toimintaympäristössä samaan aikaan tapahtuvia taloudellisia tai ihmisten normaalia elämää rasittavia muutoksia.

EU on lisäämässä toimia, joilla se voi puuttua yksityisten maan- ja metsien käyttöön. Näin on käymässä, jos metsänomistajien on jätettävä 30 prosenttia metsistään taloudellisen käytön, muun muassa hakkuiden ulkopuolelle.

Myös niin sanottu taksonomia kohtelee erilaisia toimenpiteitä, kuten energiauudistuksia, eriarvoisesti tukirahoitusta jaettaessa.

Euroopassa soditaan, pakolaisongelmat ovat kasvamassa, Venäjälle määrätyt sanktiot nostavat energian hintoja, inflaatio heikentää ihmisten ostovoimaa, maailmaa uhkaa ruokapula. Tällainen pakkoreformointi ei kuuluu demokraattisesti johdettuun yhteiskuntaan.

Sen minkä ihminen on elintavoillaan saanut aikaiseksi muutaman sadan vuoden aikana ei voida rakentaa uusiksi muutamassa vuosikymmenessä.

Keskustan esitys erityistalousalueista ei voisi tulla sopivampaan aikaan. Paitsi, että se merkitsee paluuta juurilleen eli aikaan, jolloin taantumasta kärsiville alueille osoitettiin kansallisista ja EU:n rahastoista hankerahoitusta.

Erityisesti Suomen kaltaiselle harvaan asutulle maalle tällainen rahoitus puoltaa paikkaansa. Tämän päivän tilanteessa kansallinen etu on pitää koko maa asuttuna.

Ukrainan sota on osoittanut, kuinka haavoittuva on sellainen yhteiskunta, jonka asutus, henkiset ja fyysiset voimavarat on keskitetty muutamaan harvaan asutus- ja teollisuuskeskukseen. Näin ei Suomessa saa käydä.

Aluepolitiikalle on nyt entistä suurempaa kysyntää. Sen toteuttaminen on keskustan päällimmäisiä tehtäviä.

Paavo Kajander

Pori

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut