Suomi on onnellisin hölmöilyn suurvalta

Valkoposkihanhesta saisi vaikka oivallista pataruokaa, yliön kirjoittaja arvelee.

18.6. 18:15

Yksi syy siihen, miksi Suomi on viidettä kertaa onnellisin maa, on se, että meillä on varaa hölmöillä.

Suomi ensin. Presidenttiäkin saa arvostella varsinkin, jos on samaa mieltä jonkun viisaan kanssa. Onneksi arvostettu politiikan tutkija Charly Salonius-Pasternak ilmoitti ääneen omankin mielipiteeni.

Kun Sauli Niinistö julisti Kultarannan keskusteluissa, ettei Suomi mene Natoon ilman Ruotsia, tutkija piti lausuntoa katastrofaalisena. Meillä on korostettu Nato-ratkaisun nopeutta, mutta nyt me jumitamme itse itsemme Ruotsin vaikeuksiin.

Turkin tylyys ruotsalaisia kohtaan on hieman seurausta näiden osin naiivista siirtolaispolitiikasta.

Moraalimme kyllä kestäisi omankin tahdin. Ruotsi haki 1990 Euroopan yhteisöön (EY), nykyiseen EU:hun, meiltä peräti salaa. Se jurppi muun muassa Mauno Koivistoa vuosikausia.

Hanhipataa. Valkoposkihanhitouhumme on umpihölmöä. Roimasti runsastuneet hanhet sontivat puistoja, mutta ennen kaikkea tyhjentävät sadattuhannet hehtaarit viljasta ja nurmesta. 50 hehtaarin syysruispelto hävisi kuulemma parissa päivässä.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) mukaan laji on elinvoimainen, mutta suoja-asema EU:n lintudirektiivissä on kiveen hakattu. Sitä Suomi kuuliaisesti noudattaa.

Valkoposkihanhia saatiin viime vuonna erikoisluvilla ampua 15 725 kaikkiaan 506:lla maatilalla. Jokaisesta ammutusta on vuorokauden sisään raportoitava paikka ja aika sekä pellolla olleiden lintujen määrä ynnä muuta.

Hölmöyden huipentuma on, ettei näin kovalla vaivalla ammuttua lintua saa panna pataan, vaan vainaja on haudattava, koska kyseessä ei ole riistalintu!

Ruotsissa ja Baltiassa ampuminen on väljää. Ruotsissa riittää, kun aterialla on vähintään viisi lintua. Asetus koskee myös laulujoutsenia, kurkia ja merimetsoja.

Jos parista miljoonasta valkoposkihanhesta harvennettaisiin viisi prosenttia eli 100 000, tatuoidut "huippukokit" ja ehkä tavallisetkin tekisivät niistä kahden miljoonan euron ravintola-annokset. Valtio nettoaisi 200 000:n alvit.

Toki valkoposkihanhet sentään työllistävät, kun niitä pitää vuorokaudet ympäri hätistellä lasertykeillä, käsilasereilla, sireeneillä, droneilla ja kattilankansilla.

Keskustan Lappeenrannan-puoluekokous hyökkäsi tälle hölmöysalueelle merkillisellä erikoisoperaatiolla: sen mielestä laulujoutsen pitäisi julistaa riistalinnuksi.

Väkisin kärkeen. Melko vauraan, mutta kumminkin pienen Suomen hinku ilmaston pelastamisen ykköseksi eli hiilipuhtaaksi vuonna 2035 on käsittämätön. Maailman toiseksi tiukin ilmastopolitiikka maksaa kaksi miljardia vuodessa. Maatalous ja teollisuus huohottavat.

Suurimmat saastuttajat tähdännevät vuosiin 2050-2070. Meidän osuutemme maapallon päästöistä on noin 0,14 prosenttia. Ei meidän toki tarvitse kaikkia pariasataa kilvoittelijaa ohitsemme päästää, mutta voisimmeko tyytyä pistesijaan?

Turha etumatka. Ahvenanmaan itsehallinnon satavuotisjuhlilla Suomi ja Ruotsi vakuuttivat noudattavansa saarten demilitarisointia eli aseistamattomuutta. Sen juuret ulottuvat vuoteen 1856.

Paitsi etteivät ulotu, vastusti historioitsija Jukka Tarkka (HS 11.6.). Venäläiset linnoittivat saaria innolla ensimmäisen maailmansodan lopussa. Demilitarisointi alkoi 10 maan sopimuksella Kansainliiton vaikutuksen alla 1921, mutta sekin edellytti rauhantilaa Itämerellä.

Talvisodan jälkeen 1940 Neuvostoliitto kiristi Suomelta lupauksen pitää sotilaiden näpit irti Ahvenenmaasta. Miksiköhän? Sitä paitsi toista sopijapuolta ei enää edes ole, ja luotto Venäjään on romahtanut.

Perinteet ovat hienoja, mutta on jokseenkin hölmöä, että Suomen ja Ruotsin on odotettava (Venäjän) hyökkäävän, ennen kuin saisivat mennä pyssyineen apuun. Hyökkääjällä on yllätysetu.

Kirjoittaja on Satakunnan Kansan entinen päätoimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut