Koulutusperäinen maahanmuutto pelastamaan alueiden elinvoimaisuutta

Satakunnan ammattikorkeakoulu on noin 6 000 opiskelijan ja 400 työntekijän monialainen ja kansainvälisesti suuntautunut korkeakoulu. Se on tärkeä osa Satakunnan koulutuspoliittista tulevaisuutta.

10.6. 18:41

Kalervo Väänänen

Aino-Maija Luukkonen

Suomen korkeakouluissa, yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa yhteensä on tällä hetkellä noin 45 000 opintojen aloituspaikkaa.

Aloituspaikkojen määrä vastaa lähes 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla syntyneiden suurten ikäluokkien kokoa, joka suurimmillaan oli lähes kaksinkertainen 1980- ja 1990-lukujen ikäluokkiin verrattuna. Ikäluokkien pieneneminen ja alhainen maahanmuutto lisättynä väestön keskittymiseen pääkaupunkiseudulle ovat syynä pahenevaan työvoimapulaan.

Pian olemmekin tilanteessa, jossa koko toiselta asteelta valmistuva ikäluokka voisi päästä korkeakouluihin, mutta tulevaisuuden yhteiskuntakaan tuskin tarjoaa työtä pelkästään korkeakoulutuksen saaneille.

Pelkona on, että joudumme opiskelijapulan takia lähivuosina sulkemaan useita ammattikorkeakouluja ja muutaman yliopiston.

Ilman merkittävää ulkoa tulevaa opiskelijavirtaa korkeakoululaitoksen supistuminen on edessä huolimatta siitä, että elinikäisen oppimisen kapasiteettia lisättäisiin merkittävästi. Uudelleenkoulutuksella tai osaamisen päivittämisellä ei voida kompensoida voimakkaasti supistuvaa tutkintokoulutusta korkeakoulutusta aloittavien opiskelijoiden määrän vähentyessä.

Satakunta on esimerkkimme koulutuskatoisesta maakunnasta ja yritämme esittää malleja tilanteen korjaamiseksi. Satakunnan tavaraviennin arvo asukasta kohti oli viime vuonna kaksinkertainen Uudenmaan vastaavaan verrattuna.

Satakunnassa on pulaa sekä korkeakoulutetusta että ammattikoulutetusta työvoimasta. Satakunnan suuri osuus koko Suomen viennin arvosta tekee ongelmasta myös valtakunnallisen kysymyksen.

Satakunnan väestönkehitys on ollut laskeva yhtäjaksoisesti vuodesta 1986 lähtien. Vuosina 2000–2021 peruskoulujen määrä on pudonnut 198:sta 111:een ja lukioiden määrä 24:stä 15:een.

Harvenevaa kouluverkkoa katsellessa nousee esiin kysymys siitä, kuinka tasa-arvoiset lähtökohdat eri kunnissa syntyvillä lapsilla todellisuudessa enää on.

Asian toinen puoli koskee yhteiskunnan toimivuutta voimakkaasti supistuvassa työvoiman tarjonnassa. Jo tulevana kesänä julkinen sote-ala on kriisiytymässä osaajien puutteessa.

Miten jatkossa turvaamme kaikkien kasvukolmion Helsinki–Tampere–Turku ulkopuolelle jäävien alueiden koulutuksellisen tasa-arvon ja riittävän oppilastarjonnan?

Ratkaisumme on rationaalisesti suunniteltu työperäinen maahanmuutto. Humanitaarisen maahanmuuton ratkaisut on tehtävä eettisin perustein ilman vastakkainasettelua työperäisen maahanmuuton kanssa.

Suomi tunnetaan maailmalla koulutuksesta. Peruskoulutuksemme ja yliopistolaitoksemme menestyvät hyvin maiden välisissä vertailuissa. Meidän tulisikin kiireesti laatia valtakunnallinen, alueille aidosti jalkautuva koulutusperäisen maahanmuuton ohjelma ja luoda oppilaitoksille siihen liittyvät kannustimet.

Paikkakunnan lopullinen tyhjenemiskierre lähtee siitä, että lapset loppuvat peruskoulusta. Myös toisen asteen koulutus on jo nyt voimakkaasti keskittynyttä ja valitettavasti näyttää siltä, että yhä useampi lukio ja ammattikoulun toimipiste tulee lähivuosina lakkautuslistalle. Seuraava tämän kehityksen vaihe tulee koskemaan korkeakouluja.

Jotta voisimme välttyä tältä kuihtumisen kierteeltä, tarvitsemme vuosittain tuhansia uusia opiskelijoita toiselle asteelle ja korkeakouluihin.

On runsaasti tutkimusnäyttöä siitä, että kielen oppiminen on avain integroitua ympäröivään yhteiskuntaan. Tämän vuoksi meidän tulee pyrkiä aloittamaan suomen kielen opetus valituissa kumppanimaissa jo ennen toiselle asteelle tuloa, jolloin opetus voidaan antaa suomen kielellä. Tämä on varmin tapa integroida nuoret ja myös heidän vanhempansa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ehdotamme Satakuntaa maakuntana koulutusperäisen maahanmuuton pilottialueeksi.

Maakunnassa on tarjolla runsaasti työpaikkoja myös korkeakoulututkintoa vaille oleville, jolloin toiselle asteelle tulevien lasten vanhemmilla olisi hyvät mahdollisuudet työllistyä ilman korkeakoulututkintoa. Laajamittainen koulutusperäinen maahanmuutto on nähtävä Suomen tulevaisuuden mahdollisuutena ja siihen panostaminen on aloitettava välittömästi.

Kalervo Väänänen

professori, Turun yliopiston entinen rehtori

Aino-Maija Luukkonen

Porin kaupunginjohtaja

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut