Suomalaista sienisalaattia, kiitos

5.6. 17:47

Satakunnan elintarviketeollisuudelle herkkutattituotteet voisivat olla uusi ja kannattava aluevaltaus, kirjoittaja pohtii.

Moni haaveilee lähiruuasta ja luonnontuotteista omalla lautasella, mutta useimmiten se täyttyy maailmalta peräisin olevista raaka-aineista.

Toimittaja Ilari Tapio (SK 29.5.) peräänkuulutti aiheellisesti suomalaisia metsäsieniä sienisalaattiin mahdollisten puolalaisten ”serkkujen” sijaan. Epävarmat turvallisuus- ja talousnäkymät luovat myös painetta lisätä omasta kotimaasta saatavien luonnontuotteiden käyttöä.

Erinomainen esimerkki on Satakunnassa liian vähäiselle hyödyntämiselle jäänyt herkkutatti, joka on helposti tunnistettava, nopeasti kerättävä ja usein satoisa. Sitä voi pitää lihan veroisena tuotteena ja lisäksi se on maidoton, kolesteroliton ja luontaisesti gluteeniton. Hyvän proteiinipitoisuuden lisäksi sen aminohappokoostumus on varsin lähellä punaista lihaa. Tämä villisienten herkullinen kuningas sopii mainiosti esimerkiksi paistoksiin, keittoihin, muhennoksiin, salaatteihin, pastoihin, piirakoihin ja pitsoihin.

Miksi herkkutatti sitten puuttuu ruokalautasiltamme?

Lounais-Suomessa vanhemmat sukupolvet ovat pitäneet tatteja ”matolakkeina”. Hienoa, että kantarelleja ja suppilovahveroita täälläkin kerätään innokkaasti, mutta valitettavasti arvokkaat herkkutatit jäävät tunnistamattomina metsiin mätänemään.

Itä-Suomessa kulttuurillisen perinteen mukaan niistä on totuttu valmistamaan herkullisia ruokia ja myös myymään niitä Italian-vävyllemme, tattikeisari Loreno Dalla Vallelle.

Yksittäiselle kerääjälle luonnontuotteiden myynti sellaisenaan on verotonta 10 000 euroon saakka. Lisäansioiden mahdollisuuden lisäksi kaupan päälle voi saada mieltä ja kuntoa kohottavan luontoelämyksen metsässä.

Kaikki eivät kuitenkaan ehdi itse luonnonantimien saalistukseen. Siksi suomalaisista luonnontuotteista valmistettuja jalosteita pitäisi löytyä myös kaupan hyllyltä. Matka omalle ruokalautaselle poimijan, valmistajan ja kaupan kautta on kuitenkin pitkä.

Ennen kuin kielen mennessään vievä suomalainen sienisalaatti tai herkkutattipaistos on kaikkien ostettavissa, on kehitettävä maistuva menestysresepti, valmistajalle varmistettava ykkösluokkaisen raaka-aineen saatavuus, valmistettava ja säilöttävä tuote sekä osattava markkinoida se haluttavasti. Lisäksi herkulle on saatava oikeat myyntikanavat, joista maksavat asiakkaat sen löytävät.

Satakunnan elintarviketeollisuudelle herkkutattituotteet voisivat kuitenkin olla uusi ja kannattava aluevaltaus.

Satu Tietari

herkkutattifani

KTM, YTM, asiantuntija (Pyhäjärvi-instituutti)

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut