Syntymästä alkaa jo lapselle monesti myöhemmässäkin lapsuuden ja nuoruuden kehityksen vaiheessa tutuksi tuleva vanhemmuuden oppiminen siitä käytännön työstä ja huolenpidosta, jonka he saavat kokea oman perheyhteisönsä tukena, turvana ja menestyksenä kasvatustehtävässä.
Lapsuus on myös aikaa sille kokemuksen kasvulle, joka auttaa ymmärtämään toista, toisen ajattelua ja itsenäisesti vastuullisia toimintatapoja.
Oman kokemuksen ja yksilöllisten elämänolojen merkittävyyden ylittäen on tietenkin ihmisenä voitava oppia hyödyllisiä tietoja ja taitoja. Maailman inhimillinen historia ja läsnäolo ovat kaikenlaisen ihmisen tekemisen, kokemisen ja ajattelun hyvänä tukena sekä turvallisuudentunteen antajana.
Keskeinen asia oppimisessa, koulun opetuksessa ja kodin yhteistyötarpeessa on oppijärjestelmien oikein ymmärtämisellä ja hallinnalla. Koulu kantaa vastuuta oppilaan kokonaisvaltaisesta oppiaineen tietojen ja taitojen oppimisesta. Valinnaisissa oppiaineissa oppilaan olisi saatava hyvät perustiedot oppiaineesta. Oppiminen omaan valintaan perustuen on hyvää ohjausta kulttuurin ja sivistyksen perinteenä tai uusina asioina oppimiseen vielä paljon myöhemmässäkin elämänvaiheessa.
Koululla on paljon vastuuta inhimillisestä kehityksestä, ja opettajien ammattitaitoa omassa opetusalassaan on syytä arvostaa. Osaamaan oppiminen on panostusta ihmisyyteen ja luottamuksen herättämistä siihen vallankäyttöön kansanvallan periaatteet tuntevalla tavalla, joka on perustana maailmanmenossa.
Toukokuun alussa opettajat olivat lakossa kymmenessä kaupungissa, lähinnä pääkaupunkiseudulla ja muutamassa muussa kasvukeskuksessa. Opettajia oli lakossa noin 23 000.
Työtaistelusta saatu oppi on vähäistä, tavoitteita yhteiskunnassa heikentävää ja ihmisiä opetuksesta etäännyttävää.
Kai Kotiranta
Pori