Elinvoimaisen kaupungin talouden tulee olla tasapainossa

25.5. 3:00

Valtuustokaudesta on kolme vuotta jäljellä ja maailmassa on tapahtunut täyskäännös kevään aikana. Epävarmuus on käsin kosketeltavaa, korko- ja inflaatiomöröt ovat muuttuneet todellisemmiksi ja geopoliittinen tilanne on hämmentävä.

Pian jo kuluneen ensimmäisen valtuustovuoden aikana on ostettu konepaja Mäntyluodosta, jäähallin puolikas Isomäestä ja toteutettu viime valtuustokauden päätöksiä, muun muassa rakentamalla koulurakennuksia Vähäraumalle ja Pohjois-Poriin.

Asiallisia ja tarpeellisia päätöksiä kaikki. Edellisten lisäksi meillä on mittava joukko peruskorjausta odottavia kohteita. Lisää uusia pysyviä kuluja ei pidä haalia.

Porin palloiluhallin kustannusarvio on yksi niistä asioista, joka kirjoittajan mielestä tulee ottaa kriittiseen tarkasteluun.

Viime syksynä päätettiin rakentaa urheilukeskukseen suuren mittakaavan palloiluhalli. Silloinen kustannusarvio oli noin 26 miljoonaa euroa. Tämän hetken hintalappu toteutukselle voi olla jopa kaksinkertainen?

Tapahtumien järjestäminen oli yksi monella suulla toistettu peruste 3 000 henkilön katsomolle ja laajoille aulatiloille. Runsaan kilometrin ympyrän sisältä löytyvät esimerkiksi Karhuhalli, jäähalli ja Satakunnan ammattikorkeakoulu, joista löytyy jo olemassa olevat monikäyttöiset tilat.

Palloiluhallihanke sai jo päätöksentekovaiheessa kritiikkiä hinnasta. Vastaavia tiloja on rakennettu Suomessa viime vuosina alle puoleen päätetystä hintatasosta. Toteutuessaan kymmenien miljoonien investointi urheilukeskuksen alueelle siirtänee muut liikuntainvestoinnit kauas tulevaisuuteen.

Pohjois-Poriin on rakentumassa valtava koulukeskus. Kuudensadan, jopa tuhannen oppilaan liikuttamiseen ei nyt rakentuvan koulun alueella juuri tiloja ole. Tekojäälle ja hallipalloiluun tulee monesta muustakin koulusta liian pitkä matka. Siirtymiset syövät oppitunnit.

Liikuntapaikkarakentamista tulisi osin hajauttaa, ja esimerkiksi Pohjois-Porin koulun läheisyyteen tulisi rakentaa tekojäärata palvelemaan alueen tarpeita ilmaston muuttuessa.

Porissa on pelattu hyvän aikaa jääpalloa SM-tasolla. Vakaat jäätalvet edes tekojäällä alkavat olla epävarmoja. Katettu tekojää voisi olla todellinen elinvoimatekijä vilkastuttamaan talven hiljaista matkailukautta. Narukerän lisäksi myös moni Etelä- ja Keski-Suomen jääpallojoukkue olisi mielissään jäävarmasta harjoituspaikasta.

Nämä kaksi ovat vain esimerkkejä monista olemassa olevista tarpeista.

Kuluneen talven aikana on käyty julkisuudessa vain vähän keskustelua Porin taloudellisesta tilanteesta.

Elinvoimaisen kaupungin talouden tulee olla tasapainoinen. Meille kaikille porilaisille tärkeät palvelut pitää pystyä järjestämään. Lisäksi on realiteetit huomioiden kyettävä tekemään investointeja, joilla lisätään kaupungin vetovoimaa niin uusien ihmisten kuin yritystenkin houkuttelemiseksi.

Alueella jo toimivien yritysten usko tulevaisuuteen on pidettävä vakaana. Kaupungin tekemillä linjauksilla on suuri vaikutus tuhansiin työpaikkoihin ja miljoonien verotuloihin, suuntaan tai toiseen.

Porin talouden kehitys on huolestuttavaa. Vuonna 2017 kaupunki myi vuokratontteja yli 16 miljoonalla eurolla. Ilman myyntituottoja vuositulos olisi jäänyt miinukselle. Velkaa kaupunkikonsernissa oli lähes 452 miljoonaa.

Vuonna 2018 Porissa alkoi alijäämäinen budjetointi, ja seuraavat kaksi vuotta olivat arvioituakin huonompia. Alijäämää kertyi lisää lähes 43 miljoonaa. Lainaa otettiin kahdessa vuodessa lisää 100 miljoonaa.

Vuoden 2020 positiivinen tulos olisi ollut ilman koronaan liittyviä kertaluonteisia avustuksia 22,3 miljoonaa alijäämäinen.

Viime vuonna moni pikkukuntakin teki vielä toisen positiivisen tuloksen. Porissa jäätiin miinukselle yli 8 miljoonaa siitä huolimatta, että kertaluontoisia koronatukia ja myyntivoittoja tuli 16,5 miljoonaa.

Lainakanta Pori-konsernissa on kasvanut neljässä vuodessa 137 miljoonaa euroa. Velkaa on jokaisella porilaisella nyt 7 035 euroa.

Ensi vuoden alusta kaupungin tulot puolittuvat, kun perusturva henkilöstöineen siirtyy hyvinvointialueelle. Velat ja vastuut jäävät porilaisille.

Maailma muuttui ehkä pysyvästi helmikuun lopussa. Olimme juuri aloittaneet toipumisen kahden taloudellisestikin raskaan koronavuoden jälkeen.

Muutamissa päivissä ympäri maailmaa tehtiin ennen näkemättömän kovia päätöksiä. Myös Porissa on kyettävä tekemään välttämättömiä päätöksiä. Niitä on lykätty jo vuosia ja talouden tasapainoon saattamisella on kiire.

Tiedän, että viranhaltijoiden ja työntekijöiden keskuudessa asiasta on kannettu huolta. Kyse on meistä päättäjistä.

Löytyykö enemmistöltä rohkeutta toimia, vai jatkammeko musiikin parissa Titanicin kannella?

Kirjoittaja on Porin kaupunginvaltuutettu (kok.)

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut