Kehittyykö sote-ala pelkästään sote-ammattilaisten voimin?

22.5. 8:47

Sote-alalle on käynnistynyt historian suurin pyrkimys palvelujen kehittämiseen ja parempaan taloudellisuuteen. Alalla yli 40 vuotta eri organisaatioissa ja tehtävissä toimineena haluan kommentoida tulevaisuuden haasteita.

Aluevaaleissa ehdokkaat näyttäytyivät joka alueella suurelta osin sote-alan ihmisinä. Minäkin äänestin läpi päässyttä sote-ihmistä. Onko heidän vankka edustuksensa tae, että tulevaisuuden tavoitteet toteutuvat, aivan kuin automaattisesti?

Mielestäni ei. Jos niin olisi, niin miksi palvelujen saatavuudessa ja tehokkuudessa on paljon toivomisen varaa? Olisiko esteenä omien rakenteiden ja uusien toimintojen muutos?

Suomessa sote-alalla toimii ammattitaitoinen, hyvin koulutettu henkilökunta, puitteet toiminnalle ovat pääsääntöisesti hyvät, mutta mikä mättää?

Kokemukseen perustuen itse näen ongelmana eri palvelujen lokeroituminen näkemättä kokonaisuutta, julkishallinnon jäykkyyden sekä monin paikoin poliittisen pelin ja käytännön ihmisten osaamisen hyödyntämättömyyden.

Oma kohtansa on paljon puhuttu heikko johtaminen, joka vie pohjaa ihmisten innovatiivisuudelta ja työmotivaatiolta. Toiminnan byrokraattisuus aiheuttaa tehottomuutta, joka antaa monesti kuvan siitä, että kentällä toimivia ihmisiä ei pidetä luotettavina, ja oleellista on pallotella asioita portaalta toiselle.

Itse toivoisin, että tulevaisuuden luominen rakentuu sote-ammattilaisten, talouden ammattilaisten (esimerkiksi ekonomi) ja palveluprosessien ymmärtäjien (esimerkiksi insinööri) yhteistyöllä, toinen toistensa osaamista arvostaen.

Kirjoittajan mielestä sote-ala tarvitsee kehittyäkseen myös muiden alojen ammattilaisten osaamista.

En väitä, etteikö sote-ammattilaisten parissa ole talousosaajia ja palveluprosessien ymmärtäjiä, mutta liian paljon on kenttätason esimiehiä ja seuraavienkin tasojen päälliköitä, joilla ei ole kovinkaan paljon tietoa toiminnan taloudesta. He hukkuvat työssään monenlaisten raporttien ja suunnitelmien tekoon, mistä ei useinkaan ole toiminnan kehittämisen kannalta mitään hyötyä.

Monet nykyiset esimiehille suolletut tehtävät voisivat hoitaa esimerkiksi merkonomit, ja esimiehellä olisi näin aikaa oleelliselle johtamistyölle.

Tulevien palveluiden suunnittelussa pitäisi nähdä elämänkaariajattelu, eikä sektoroida toimintaa ymmärtämättä ihmisen ja palvelujen kokonaisprosessia. Toiminnan pitää perustua ihmisten elämän perusasioiden tukemiseen, eikä palokuntatyöhön eli toimitaan vasta kun palaa.

Meillä on rahaa järjettömän kalliisiin lastensuojelun palveluihin, mutta rahaa ei ole riittävästi perheiden tukemiseen eli ennaltaehkäisyyn.

Vuosikymmeniä johtotehtävissä toimineena haluan hieman kirjoittaa johtamisesta.

Hyvä johtajuus ei synny konsulttien dia-sulkeisilla isoissa auditoriossa. Niiden hyödyt harvoin siirtyvät pitkäaikaisesti käytäntöön. JET-tutkintokaan ei ole automatti hyvään johtamiseen.

Hyvä johtajuus syntyy ennen kaikkea käytännön kentällä tapahtuvan tuen turvin, jossa paneudutaan käytännönläheiseen esimiestyöhön, väen tukemiseen ja koko henkilökunnan kokonaisosaamisen käyttöönottoon.

Tulevassa muutosajassa esimieheltä edellytetään muutosjohtamisen taitoja, joiden kehittämisessä on paljon parantamisen varaa. Ilman hyvää johtamista, rakenteiden joustavuutta ja riittäviä resursseja ei synnyt myöskään työhyvinvointia.

Onko työyhteisösi sellainen, jossa ”kilpaillaan” toinen toistensa kunnioittamisesta vai lytätäänkö siellä henkilö, joka haluaa kehittää toimintaa?

Liian vähän puhutaan myös siitä, että yksikään esimies ei onnistu työssään, jos hänen väkensä ja hänen esimiehensä ei omalla toiminnallaan tue hänen onnistumistaan johtamisessa.

Uskon, että nykyisin käytettävät sote-rahat riittävät hyvien palveluiden luomiseen, kun katsotaan palveluiden järkevää sisältöä ja palveluketjujen toimivuutta.

Lisää rahaa tarvitaan asiakastietojärjestelmien kehittämiseen ja palkkojen harmonisointiin. Niiden kommentoinnin jätän tulevaisuuteen.

Kovasti odotan, miten tulevaisuuden hyvinvoinnin luomisessa panostetaan ennaltaehkäisevien palveluiden luomiseen.

Meistä jokainen voi tehdä hyvin paljon oman terveytensä ja jaksamisensa eteen. Itsestään huolehtiminen luo parempaa elämänlaatua ja iloa.

Kirjoittaja on porilainen emeritus sote-ammattilainen, kouluttaja ja kehittäjä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut