Onko Suomen tulevaisuus sotilaallisesti liittoutumattomana vai Naton jäsenenä?

Kirjoittajan mukaan Suomi on itsenäinen maa, jolla on oikeus ja velvollisuus puolustaa rajojaan.

7.4. 19:10

Talvisodan päättymisestä on kulunut 82 vuotta. Onko jälleen käymässä niin, että Suomi on joutumassa uhatuksi itäisen naapurimme taholta?

On ehkä ennenaikaista käyttää tällaista ilmaisua, mutta pahin uhka leijuu ilmassa, koska Ukrainan sodan kauhut ovat meidän kaikkien nähtävillä. On käsittämätöntä, että tällaista voi tapahtua tämän päivän Euroopassa.

Olisiko liikaa toivottu, että sotilasliitto Nato olisi niin sanotusti pelastava enkeli, joka takaisi meille suomalaisille ja jälkipolville turvallisen elämän ikiajoiksi? Mitä tulee mahdolliseen Nato-jäsenyyteen, kaikki eduskuntapuolueet ovat yksissä tuumin asettumassa jäsenyyden kannalle. Toki joitakin soraääniä kuuluu vielä sieltä täältä.

Nyt voidaankin hyvällä muistella presidentti Koivistoa, joka sai 1948 solmitun YYA-sopimuksen puretuksi 1992. Sopimuksella oli toki jotakin hyvää annettavana, mutta päällimmäisenä tulevat haitat, jotka kohdistuivat lähinnä Suomen yksipuoliseen ulkopolitiikkaan ja sekaantumiseen maamme sisäisiin asioihin Kremlistä käsin.

Suomi ei ole ollut pitkään aikaan sotilaallisesti puolueeton maa. Siksi on tärkeää, että puolustuskykyämme edelleen vahvistetaan niin maassa, merellä kuin ilmassa.

Itämeri on tärkeä puolustettava sekä ympäristöhaittojen että varsinkin sotilaallisten uhkien kannalta. Koko Itämeri on Nato-maiden ympäröimä Suomea ja Ruotsia lukuun ottamatta.

Ahvenanmaan kysymys on jälleen noussut keskustelun keskipisteeksi Itämeren turvallisuudesta. Suomi on itsenäinen maa, jolla on oikeus ja velvollisuus puolustaa rajojaan. Ahvenanmaan demilitarisoinnista keskustellaan aika-ajoin ja varsinkin nyt, kun arvaamattoman Venäjän aggressiot kohdistuvat rajanaapureitaan kohtaan.

Ahvenanmaa on itsenäisen Suomen demilitarisoitu maakunta, jota Suomen on kaikissa kriisitilanteissa puolustettava. On merkillistä, että Neuvostoliitto, nyttemmin Venäjä vuodesta 1940 lähtien edelleen saa pitää niin sanottua "valvontakomissiotaan" konsulaatin nimissä Maarianhaminan keskustassa. Tästä kertoo muun muassa valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka uusimmassa kirjassaan.

Nyt näyttää siltä, että Ruotsi on herännyt Ruususen unestaan ja alkanut kohentaa puolustustaan esimerkiksi Gotlannissa.

Toivottavaa olisi, että sekä Suomi, että Ruotsi kipin kapin hakisivat Naton jäsenyyttä joko yhdessä tai erikseen.

Erkki Santala

merikapteeni

Pori

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut