Porin lähiöistä tutkimuskohteina nyt Pihlava ja Väinölä

25.3. 3:00

Ympäristöministeriö ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ovat järjestäneet valtakunnallisia lähiöohjelmia 1990-luvulta asti. Niillä on haluttu kehittää lähiöympäristöjä ja lähiöasukkaiden hyvinvointia sekä ehkäistä asuinalueiden eriytymistä. Lähiöohjelmiin osallistuu sekä kaupunkeja että tutkimusorganisaatioita.

Porin yliopistokeskuksessa toimivan Turun yliopiston maisemantutkimuksen nykyinen Kulttuurisuunnistelu Väinölän ja Pihlavan lähiöissä on sen kolmas lähiöohjelman tutkimushanke. Aikaisemmat tutkimushankkeet keskittyivät Pormestarinluotoon ja Sampolaan. Tutkimushankkeita on tehty rinta rinnan Porin kaupungin lähiöohjelman kehittämishankkeiden kanssa.

Maisemantutkimus on kerännyt lähiöhankkeissa tietoa siitä, miten porilaislähiöiden asukkaat kokevat asuinympäristönsä, mitä pitävät tärkeänä niissä ja mitä haluavat muuttaa. Käytössä on viime vuodet ollut osallistuva kulttuurisuunnittelumenetelmä, jota lähiötutkimuksen lisäksi on hyödynnetty maisemantutkimuksen Kokemäenjokeen ja Selkämeren rannikkoon liittyvissä hankkeissa.

Porin lähiöiden tutkimuksen ympärille on kehittynyt ainutlaatuinen yhteistyökuvio, joka palvelee paitsi asukkaita, lähiöissä toimivia yhdistyksiä, kaupungin kehittämistyötä myös akateemista tutkimusta.

Vuosina 2013–2015 toiminut Lähiön henki -hanke johti kahteen väitöskirjaan. Antti Wallinin sosiologian alan väitöstutkimuksessa käsiteltiin Sampolaa ikääntyvien näkökulmasta.

Pia Hovi tutki maisemantutkimuksen alan väitöskirjassaan kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien hyödyntämistä kaupunkikehittämisessä. Hän tuli siihen tulokseen, että kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien käyttäminen kaupunkikehittämisessä edistää asukkaiden osallisuutta ja lisää asukkaiden ja viranomaisten välistä yhteistyötä.

Parhaillaan käynnissä olevassa Kulttuurisuunnistelu-hankkeessa hyödynnetään erityisesti taidelähtöisiä menetelmiä ja paikkatietoon sidottua osallistavaa kartoitusta. Väinölässä etenkin koululaiset ovat tutkineet omaa ympäristöään moniaistisia taidelähtöisiä menetelmiä hyödyntäen. Näin heidän arvostuksen omaa ympäristöä kohtaan ja kyky havainnoida sitä on kasvanut.

Taiteen avulla tuotettua tietoa on myös viety kartoille ja näin lähiön oma kokemus- ja tunneperäinen tieto on konkreettisesti paikkaan sidottua ja hyödynnettävissä myös viranomaisten kehittämissuunnitelmissa.

Osallistavissa työpajoissa on tutkittu muun muassa nyky-ympäristöä vanhojen valokuvien läpi tarkasteltuna. Kuvassa Pihlavaa 1970-luvun mustavalkokuvassa, jonka läpi heijastuu nykymaisema.

Pihlavan kulttuurikartoituksessa on parhaillaan menossa aineistonkeruuvaihe. Asukkaat ja alueen toimijat ovat voineet osallistua esimerkiksi karttapohjaiseen kyselyyn, jolla selvitetään kokemusten, muistojen ja tuntemusten kiinnittymistä paikkaan.

Myös Pihlavassa on hyödynnetty taidelähtöisiä menetelmiä. Tuloksia on ollut ja tulee olemaan julkisesti nähtävillä ja kuultavilla. Osallistavassa tutkimuksessa on tärkeää palauttaa yhteisölle jotakin, johon he ovat antaneet omaa panostaan.

Nyt pihlavalaiset saavat nauttia omista taiteellisista tuotoksista, jotka on toteutettu osana tutkimusta.

Kirjoittaja työskentelee tutkijatohtorina Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmassa Porin yliopistokeskuksessa.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut